maanantai 9. kesäkuuta 2014

Twiittailuviikkojen kokemuksia

Argh....@ArcticThrill!

Odotukseni sosiaalisen median kurssia kohtaan olivat suuret, sillä oletin oppivani paljon lisää somen hyödyntämisestä tehokkaasti sähköisessä liiketoiminnassa. Juuri tämä osa erikoistumisopintoja oli se, joka kiinnosti etukäteen kaikkein eniten ja johon siksi olin ladannut eniten odotuksia. Toivoin kurssin tehtävien kautta oppivani jotain uutta kaikista sosiaalisen median muodoista. Tehtävä kuitenkin kohdistui vain Twitteriin ja seuraajamäärien kasvattamiseen ryhmän kanssa. Toki voin jatkossa itse etsiä tietoa eri sosiaalisen median muodoista ja niiden hyödyntämisestä, mutta tulin kurssille inspiroitumaan, saamaan vinkkejä ja ideoita. Itse en niitä nyt onnistunut löytämään ryhmätehtävän kautta.  

Jotain hyvää tässäkin tehtävässä oli: pääsin kokeilemaan itselleni ihan uusia kommunikointitapoja Google Plussaa ja Hangoutsia. Lisäksi pitää vielä mainita, että vaikka itse kurssitehtävä ei minua sytyttänytkään, sitä vastoin kurssin ennakkotehtävä oli mielenkiintoinen ja haastava. Sen kautta opin ymmärtämään, että huomion saaminen ja vaikutuksen tekeminen kohderyhmään sosiaalisessa mediassa ei ole ihan helppoa. Yritin lähestyä poliitikkoja ja mediapersoonia kehuilla ja kysymyksillä Twitterin kautta. Sain laittaa useita (mielestäni ihan hyviä) twiittejä ennen kuin vihdoin tärppäsi: Tuomas Enbuske laittoi twittini suosikikseen ja uudelleentwiittasi sen seuraajilleen. Tuli ihan voittajafiilis:) Mutta sitten se lässähtikin. 

Kurssin tehtävänanto onnistui  nimittäin melko tehokkaasti lopettamaan orastavan innostukseni sosiaalista mediaa kohtaan. Vaikka ryhmämme oli kiva ja aihepiirimme kiinnostava, en koe oppineeni kolmen viikon aikana juuri mitään uutta. Ryhmätwiittailu oli aika työlästä suorittamista, jossa ahaa-elämykset ja oppimiskokemukset olivat minulla vähissä. Olin kuukautta aiemmin aloittanut Twitterin käytön ja kokeiluja oli jo tullut tehtyä. Ryhmänä aloitimme kaiken alusta ja varsinkin ensimmäinen viikko oli jokseenkin turhauttavaa, kuin olisi palannut ajassa taaksepäin. En jaksanut innostua uudelleen ihan perusteista ja tehtävään liittynyt hifistely (kuten listat) ei minua erikoisemmin kiinnostanut. Jatkossa voisi olla hyvä idea, että kurssilaiset avaisivat some-tilejä jo aiemmin keväällä ja tutustuisivat hiljalleen eri kanaviin. Sitten ei tarvitsisi alkaa ihan alusta ja kehitystä tapahtuisi itse tehtävän aikana enemmän.

Ryhmätehtävän onnistumisia

Twiittiryhmämme @ArcticThrill oli mukava ja tsemppaava. Kaikki varmasti teimme parhaamme tehtävän eteen. Kerran viikossa kävimme Hangouts-keskustelun ja viestittelimme tarvittaessa myös Google Plussan kautta.

Twitter-viestejä lähetimme useita per päivä. Yleensä mukaan laitoimme sekä tekstiä, aihetunnisteita, kuvan ja/tai verkkosivun osoitteen sekä jonkun handle-osoitteen. Lumian kautta kuvia oli helppo laittaa mukaan. Viikkojen kuluessa twiittejemme määrä lisääntyi huimasti ja viimeisellä viikolla 300 twittiä alkoi lähestyä. 

Eniten uudelleentwiittauksia tuli turistitoimistoilta ja matkabloggareilta. Huomasimme että viikkojen kuluessa myös muut twiittiryhmät tulivat "apajillemme" samojen turistitoimistojen kimppuun. Suomen twitteripiirit ovat aika pienet. Ja yllättäen monet matkailuyritykset ja -organisaatiot ovat viimeksi lähettäneet twiitin joskus vuonna 2011...kuinka noloa!

Hyvin huomattuja ja paljon matkabloggareiden käyttämiä aihetunnisteita olivat #ttot, #travel ja #lp, joita viljelimme paljon. Seurasimme ajankohtaisia ilmiöitä ja tapahtumia niistä twiitaten. Geo Travellers jakoi sisältöämme, samoin sitä oli mukana arktisen alueen e-lehdessä, jota @LevonSevunts toimitti. Osallistuimme myös keskusteluihin, tarjoamalla @ArcticThrill'n vinkin tai mielipiteen, ja kiitimme uusia seuraajiamme sekä muutenkin huomioimme heitä. Monet laittoivat twiittimme suosikikseen ja uudelleentwiittasivat niitä. Kaikkia näitä keinoja suosittelivat monet twitteroppaat ja -kirjat, kuten Teemu Korven "Älä keskeytä mua" ja HubSpotin twittervinkit.

Eniten uusia seuraajia tuli hyvin kohdennettujen ja erikoisten suomalaisuutta hehkuttavien viestien jälkeen. Yllättävästi juuri suomalaiset alkoivat seurata meitä: Joko he olivat tuttuja tai sitten kokivat suomalaisen identiteetin (tai itsetunnon) arvonnousua, kun joku twiittasi suomalaisita erikoisuuksista maailmalle. Tavoitteemme oli esitellä suomalaisia matkakohde- ja elämyshelmiä. Ajoittain oli ihan mukavaa laittaa maailmalle ajatuksia ja ideoita Suomen matkailuhelmistä ja ottaa kuvia matkan varrella. Mutta aikaa se vei ja rajoitettu aika loi paineita lähettää aktiivisesti twiittejä joka päivä. Tulimmekin ryhmänä siihen tulokseen, että jos yritys ottaa Twitterin käyttöönsä, ei yksi henkilö oikein riitä sitä päivittämään, vaan aktiivisia ja sitoutuneita sisällöntuottajia pitää olla useita.

Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut hyvä olla joku blogi, jonka juttuja olisi voinut markkinoida kuvien kera. Seuraajien ja muiden twitterin käyttäjien houkutteleminen ja koukuttaminen osallistumaan kyselyihin tai peleihin selkeästi toimisi hyvin. Osa ryhmästä avasi ryhmälle Instagram-tilin: Useamman sosiaalisen median kanavan hyödyntäminen ja brändiviestin toitottaminen monesta torvesta saa kunkin median käyttäjien huomion ja muutenkin markkinoijan viesti vahvistuu. Twitter itsessään osoittautui kuitenkin ihan hyväksi kuvien jakokanavaksi. Monet kokeilumme personoiduista viesteistä osoittautuivat onnistuneiksi ja twiittaajat selkeästi pitivät siitä, että juuri heidät huomioitiin. Meille riitti uudelleentwiittaus ja seuraus. Meillä oli se hyvä puoli, että twiiteissämme oli yleensä joku pointti ja sisältöä (kuva ja/tai linkki), ei pelkkää tyhjää mainospuhetta.

Ryhmätehtävän haasteita

Vaikka ryhmämme olikin mukava, ryhmässä kaikilla on aina omat näkemykset ja resurssit. Välillä tuntui, että nyt puuhastellaan pikkuasioiden äärellä ja keskitytään näpertelyyn kun suuret kuviot ja määrällinen seuraajien kasvattaminen  jää taustalle. Itselleni vain määrälliseen tavoitteeseen tuijottelu tuntui myös vieraalta, mutta jos Twalue sitä varsinkin korostaa, olisi siihen varmasti pitänyt laittaa eniten paukkuja, eikä niinkään tilin ulkomuodon kehittämiseen. Henki ja tekemisen meininki oli kuitenkin hyvä ja kaikki pääsivät varmasti toteuttamaan itseään twiittailun parissa ja ehkä jopa kehittymään twittaajina.

Oman tilini kautta en laittaisi niin markkinoivia viestejä matkailuyrityksistä ja kohteista kuin nyt tein @ArcticThrill'in kautta. Ryhmätili antoi jonkinlaista anonymiteettiä, joka mahdollisti rohkeampien twiittien lähettämisen kuin omalla nimellä kulkeva tili sallisi. Oman twittertilini kautta olen profiloitunut lähinnä ympäristöasioihin enkä halunnut uudelleentwiitata monia ryhmämme viestejä sen kautta, koska ne eivät sopineet profiiliini ja seuraajiini. Muutenkin kävi lievästi ärsyttämään, kun joidenkin muiden ryhmien jäsenet uudelleentwiittasivat kaikki ryhmäviestinsä omien tiliensä kautta. Teki joskus mieli poistaa heidät seurattavista, vaikka muuten mielellään heitä seuraankin. Tämä on myös yksi tärkeä aspekti sosiaalisessa mediassa: itseään voi myydä ja markkinoida liikaa ja liian usein, ärsytyskynnys ylittyy.

Sinnikkäistä yrityksistämme huolimatta emme onnistuneet kasvattamaan suuresti uusien seuraajien määrää. Viimeisten päivien ollessa käsillä tilanne on noin 80 seuraajaa, joten puhutaan keskimäärin neljän seuraajan saamisesta päivässä. Viimeisellä viikolla olimme tosi tehokkaita twiittailemaan ja seuraajia tuli hyvin. Kunpa sama tahti olisi ollut  mahdollista koko ajan. Tämä toiminta kuitenkin vei todella paljon aikaa, joten muun elämän ohella aktiivisempaa osallistumista emme varmasti olisi voineet tehdä. Ihan työstä tämäkin välillä kävi ja myönnän suoraan, että minua harmitti, ettei energiaa oman tilin kehittämiseen enää ollut, kun @ArcticThrill vei kaiken twitterenergian.

Alusta asti tavoitteemme oli 10 uutta seuraajaa per päivä. Se olisi ollut hyvinkin realistinen ja onnistuu omalla tilillä, jos on aktiivinen. Jostain syystä ryhmätili ei osoittautunut seuraajamagneetiksi. Olikohan syynä erilaiset twiittaustavat? Twiittigurut painottavat johdonmukaisuuden merkitystä. Vaikka tilillämme oli selkeä profiili, emme ehkä tuoneet viestiämme tarpeeksi yhtenäisesti esille. Mutta miten olisimme siinä ad hoc -ryhmänä onnistuneetkaan? Ehkä seurasimme ihan turhia yrityksiä ja organisaatioita, joita olisimme voineet tutkailla omien sivujemme kautta. Varmasti kuitenkin seuraamalla heitä ja levittämällä heidän markkinointi-ilosanomaansa, saimme kenties heidät seuraamaan meitä ja varsikin uudelleentwiittaamaan sisältöämme tai vähintäänkin laittamaan sen suosikikseen. Kuitenkin usein vaikutti siltä, että twiittejämme levittivät eteenpäin eniten ne, jotka eivä meitä seuranneet. En oikein ymmärtänyt tätä logiikkaa twittermaailmassa. Meidät siis löydettiin aihetunnisteiden ansioista, muttei koettu tarpeelliseksi seurata meitä? Usein sitten laitoimme sellaisen uudelleentwiittaajan seuraajaksemme ja joskus sitä kautta tärppäsikin uuden seuraajan saaminen.

Koen suurta helpotusta kun voin huomenna omalta osaltani laittaa kiinni yhteisen tilimme ja keskittyä vaan oman twitterprofiilini kehittämiseen. Osa ryhmästä haluaa jatkaa ryhmätwiittailua ja hyvä niin, ettei ahkera @ArcticThrill lopu kuin seinään. Viime aikoina oma twittertilini on jäänyt kovasti alakynteen ja positiivinen seuraajien kasvukäyrä on viimeisen kolmen viikon aikana kääntynyt uhkaavasti alaspäin. Hyvää sisältöä pitää voida tarjota seuraajille, tai ne poistuvat.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Sähköinen asiakaspalvelu matkaprosessin eri vaiheissa (tehtävä 5)


Luulitko että asiakaspalvelua voi tehdä vain kasvotusten tai puhelimessa? Väärin! 

Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja -osaaminen saavat ihan uusia ulottuvuuksia uuden teknologian ja sosiaalisen median myötä. 

Usein ajatellaan, että verkkokaupassa ei ole henkilökohtaista asiakaspalvelua lainkaan, mutta asiakaspalvelua on myös oikein kohdistettu markkinointi ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen prosessin eri vaiheissa. Suurta potentiaalia povataan mobiilisovelluksille ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen.   

Seuraavaksi pohdin käytännön esimerkkien avulla sähköisen asiakaspalvelun muotoja ja rooleja matkaprosessin eri vaiheissa. 

Ennen matkaa 


Googlen matkailututkimuksen mukaan matkasuunnittelun tärkeimmät lähteet ovat internet (80 %), perhe, ystävät & kollegat (49 %). Kuvien merkitys korostuu kaikissa  matkasuunnittelun vaiheissa, varsinkin kohdevalinnassa. Verkossa olevat videot ja blogit inspiroivat matkasuunnitteluun. Expedian tekemän tutkimuksen mukaan matkaansa suunnittelevat etsivät näitä tietoja:
  • hotelli (55 %) 
  • sää (46 %)
  • lentohinnat (45 %)
  • aktiviteetit (42 %)
  • ravintolat (42 %) 
  • kuvat matkakohteesta (37 %) 
 

Kohdennettu markkinointi

Hotellitiedot kiinnostavat matkan kaikissa vaiheissa, joten niihin kannattaa panostaa.   Hotellihuoneen kuvauksen on oltava totuudenmukainen (hiustenkuivaajan puuttuminen huoneesta voi pilata loman, merinäköalaa ei voi luvata, jos ikkunan edessä kasvaa palmuja...liikenteen tai yöelämän melusta tai hotellin vieressä olevasta rakennustyömaasta pitää muistaa mainita hotellikuvauksessa, jos sellaista esiintyy...onneksi sähköisessä maailmassa lapsukset voidaan korjata nopeasti eikä tarvitse odottaa seuraavan esitteen ilmestymiseen asti kuten ennen). 

Kun asiakas vielä on ostoprosessin vaiheessa ennen maksua, voi häntä houkutella lisäostoksiin tarjoamalla jotain lisäarvoa, kuten retkien tai aktiviteettien varaamista etukäteen 20 % alennuksella. Tähän voivat kannustaa sivuille ilmestyvät houkuttelevat arviot retkistä ja ”muut ostivat tämänkin” -toiminnot. Perhematkailijoita varmasti houkuttelevat ”osta neljä, maksa kolme” -tarjoukset.  

Markkinoinnin selkeä suuntaaminen valikoiduille kohderyhmille verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa (esim. kuvien ja videoiden, tarinoiden ja kampanjoiden, logojen tai muiden kuvausten avulla). Monet valmismatkan tarjoajat ovat perinteisesti suunnanneet tuotteensa lapsiperheille, nyt voisi olla aika huomioida laajemmin myös muut kohderyhmät (esim. logo erityisesti yksinmatkustaville naisille sopiviin hotelleihin, erityisesti seniorimatkailijoille soveltuviin hotelleihin, joissa esteettömyys huomioitu; uutiskirjeissä ja sosiaalisen median sovelluksissa voisi markkinoida näitäkin tuotteita ja tehdä tuotevalikoimaa tunnetuksi; hotellikuvauksissa voi korostaa turvallisuutta ja esteettömyyttä, esim. kylpyhuone, ovi, huoneen sijainti hotellissa). Diginatiivit arvostavat hotelleissa ”digitaalista tasoa”, kehittynyttä teknologiaa ja ekologisuutta eli voisi hotellivalinnoissa myös huomioida heidän kiinnostuksen kohteensa. Eettiset kuluttajat arvostavat kestävän kehityksen huomioimista ja paikallisia hotelli- ja retkivalintoja, joten ne kannattaa tuoda selkeästi esille (esim. Aurinkomatkojen pisaraluokitus). Sähköiset kanavat mahdollistavat kohdennetun markkinoinnin. 


Kun matka jo ostettu, voi yritys lähettää matkakuumetta nostattavia vinkkejä ja kuvia kohteesta asiakkaalle. Näin matkan odotus konkretisoituu ja hyvä olo matkan odotuksesta jatkuu. Annetun tiedon tulee olla totta, luotettavaa ja uskottavaa. Liian suuret ennakkolupaukset asettavat asiakkaan odotuksen liian korkealle ja sitten koettu laatu ei vastaakaan ennakko-odotuksia, jolloin seurauksena on usein pettymys. Siksi kaiken luvatun pitää olla mahdollista ja todennäköistä.

Vuorovaikutteisuutta ja verkostoitumista


Matkan suunnittelusta ja matkustamisesta tulee jatkuvasti enemmän yhteistoiminnallista, suorastaan vuorovaikutteinen prosessi , jossa matkatoimisto toimii tiedon kerääjänä ja vuorovaikutussuhteiden mahdollistajana  sekä ”asiakkaiden tarpeiden aistijana”. 
Lääketiede ja matkailuala ovat kokeneet saman: potilaat ja matkustajat ovat hankkineet asiantuntijuutta internetin, sosiaalisten verkostojen ja vertaisarviointien perusteella, kilpaillen nyt virallisten asiantuntijoiden kanssa tietojensa suhteen (matkatoimistoissa esim. kohdetieto)

Hotellisivustoilla alkaa olla jo Facebook-linkkejä, joiden avulla voi nähdä kuka FB-kaveri on asunut kyseissä hotellissa aiemmin. Useat lentoyhtiöt ovat jo kunnnostautuneet tarjoamalla sosiaalisen median kautta lisäarvoa asiakkailleen. He ovat tarjonneet mahdollisuuden antaa Facebook-profiilinsa paikkavarauksen yhteydessä. Näin voisi nähdä, kuka istuu vieressä koneessa. Tämä palvelu voi osoittautua suosituksi suunnitellulla Stavanger-Houston -lennolla (tai muillakin business-väen suosimilla lennoilla), jolloin paikan voisi varata mieluisan LinkedIn-profiilin omaavan matkustajan vierestä. Verkostoituneessa maailmassa matkatoimistot ja matkustajat voivat olla lukuisten kanavien kautta yhteydessä toisiinsa.

Selkeyttä ja sitouttamista sometuksen avulla

Sähköisen palveluympäristön selkeys (käyttäjäystävällisyys) ja visuaalisuus vaikuttaa asiakaspalvelukokemukseen. Miellyttäville sivuille ja sovelluksiin on mukava palata uudestaan, niihin voi jäädä koukkuun. Monet yritykset haluavatkin, että asiakas käy säännöllisesti tutkimassa uusinta tarjontaa ja ostaa lisäpalveluja jo ostetulle matkalle. Oleellista on tarjota sitouttavia juttuja sivuilla ja sovelluksissa, esimerkiksi pelejä ja kilpailuja, kuten Tjäreborg tekee.

Sosiaalinen media ei vaadi suuria investointeja teknologiaan, ainoastaan osaamista. Sosiaalinen media tarjoaa myös pienille toimijoille hyvät vaikutusmahdollisuudet. Sosiaalinen median rooli on kasvanut: tärkeä vaikutus- ja markkinointikanava, sosiaalisen median kautta voi mm. tehdä omaa tuotettaan/yritystään tunnetuksi, saada brändilleen näkyvyyttä ja seuraajia, vaikuttaa matkustajien ostopäätökseen esim. kuvien, keskustelujen, kilpailujen, tuotearviointien ja tarjousten avulla sekä viestittää yrityksen kanta-asiakasohjelmasta ja sen eduista. Sosiaalisen median tavoite ei ole vain hankkia faneja Facebook-sivuille vaan saada kuluttajat osallistumaan brändin sisällön luontiin ja keskusteluun (”user engagement”) sekä tukea muita myynti- ja markkinointikeinoja kohti parempaa konversioasetta. 

Matkailijat ovat aktiivisia internetin ja sosiaalisen median käyttäjiä, joten matkatoimistojen tulee satsata uudenlaiseen suhteeseen heidän kanssaan (keskustelu ja muu vuorovaikutus, markkinoinnin personointi, tuotearviointien hyödyntäminen verkkosivuilla), tämä edellyttää uudenlaista osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. 

Kun tarjotaan selkeästi erilaisia vaihtoehtoja ja juuri asiakkaalle personoituja tarjouksia, voidaan parantaa mahdollisuuksia saada kauppa kotiin. Mitä useammassa kanavassa asiakas on yritykseen yhteydessä, sen parempi. Sähköisyyden sydän on varmasti yrityksen verkkosivusto, mutta sieltä säteilee muistutuksia vierailuun Twitterin ja Facebookin kautta. Aina välillä asiakas voidaan ohjata ihailemaan upeita kuvia Instagramiin tai Pinterestiin, niin ennen matkaa, sen aikana kuin matkan jälkeenkin.

Suomen matkanjärjestäjistä eniten sähköisen asiakaspalvelun maailmaan on astunut Tjäreborg, joka tarjoaa inspiraatiota ja lomaideoita Pinterestin  kautta (johon on linkki yrityksen verkkosivuilta) ja vastauksia asiakkaita askarruttaviin kysymyksiin Twitterissä  ja Facebookissa. Henkilökunnan ottamia valokuvia lomakohteissa voi bongata Instagramissa  ja katsella lomakohdevideoita YouTubessa. Yhteydenottomahdollisuus on sosiaalisen median kautta. Näiden lisäksi Tjäreborg tarjoaa puhelinpalvelua, kysymysvastauspalstan (FAQ), asiakaspalvelua ”tjätissä” verkkosivuillaan joka päivä (kellonajan vaihtelevat arjen klo 8.30-21 ja sunnuntain klo 14-22). (Yleensä matkojen verkko-ostaminen painottuu iltaan ja viikonloppuihin, joten ehkä kannattaisi pidentää ilta-aikoja. Varmasti asiakaspalautteen ansiosta sunnuntaina jo on pitkä iltapäivystys.) Muita sähköisiä muotoja ovat sähköposti ja asiakaspalautelomake. Toimistoon voi myös kävellä tai soittaa sinne. Ainut maksullinen  muoto on puhelinpalvelu, jonka hinnat on merkitty verkkosivuille.

Tjäreborgin keväällä 2013 tekemä asiakaspaneeli osoitti, että iltaisin, viikonloppuisin ja varsinkin sunnuntaisin pitää pystyä tarjoamaan henkilökohtaista asiakaspalvelua. Tjäreborg kertoo verkkosivuillaan, että ”voimme ylpeinä kertoa, että 98 % asiakkaistamme on tyytyväisiä palveluumme”. Ei ihme, jos heistä huolehditaan näin hyvin sosiaalisessa mediassa jo ennen matkaa! 

Tjäreborgille sähköinen asiakaspalvelu kannattaa: Marraskuun lopussa vuonna 2013 Tjäreborg raportoi kaikkien aikojen parhaasta tuloksesta (www.matkaviikko.fi 28.11.2013). 

Korkeatasoinen asiakaspalvelu kannattaa ja sen avulla voi erottua joukosta kuten Singapore Airlines on tehnyt tekemällä palvelusta elämyksen. Singapore Airlinesin lennot eivät ole vain siirtyminen kohteesta toiseen vaan yksilöllisiä elämyksiä.

Tjäreborg on valitettavasti poikkeus matkatoimistokentässä, sillä suurin osa Suomen matkatoimistoista ja matkanjärjestäjistä on jättänyt astumatta sosiaalisen median tuomien mahdollisuuksien maailmaan. Yrityksen ei tarvitse olla iso tehdäkseen niin, sen on vaan ymmärrettävä sähköisen maailman mahdollisuuksia ja valittava niistä itselleen sopivimman keinot. Sähköpostikysely ja varauslomake ovat sähköisyyden huipentumia liian monelle toimijalle. Kuitenkin tämä asiakaspalvelu ennen matkaa on se alue, jossa ollaan kaikkein vahvimmilla ja kehittyneimpiä. Varsinkin matkan aikainen sähköinen asiakaspalvelu on täysin lapsen kengissä. 

Haasteena matkatoimistoille on, että useat nettivaraussivustot tarjoavat myös henkilökohtaista palvelua. Esimerkiksi Booking.com vastaa henkilökohtaisesti nopeasti sähköpostilla erityiskyselyyn tai sen kautta varattu hotelli ottaa ennen matkaa yhteyttä ja tarjoaa lisäpalveluja kuten kuljetusta lentokentältä hotelliin, pyytää ystävällisesti palautetta matkan jälkeen jne. Niinpä matkatoimistojenkin kannattaa satsata sähköiseen palveluun, tarjota enemmän, matkustajan omalla kielellä ja silloin kun matkustaja palvelua haluaa (esim. iltaisin, vkl). 

Toinen matkanjärjestäjäsuuruus, TUI, on tuonut markkinoille Digital Assistant –sovelluksen mobiililaitteisiin, jonka avulla matkustajat saavat neuvoja ennen matkaa, matkan aikana ja palattuaan kotiin. Iso-Britannian TUI (Thomson, U.K.) on viime vuonna panostanut asiakaspalveluun luomalla hallitukseensa paikan asiakasjohtajalle, customer operations director.

Matkan aikana 

Wifi ja mobiilisovellukset tekevät mahdolliseksi sähköisten matkapalvelujen käytön ja ostamisen myös matkan aikana, jolloin ne voivat syventää asiakaskokemusta ja elämyksiä, siten parantaa matkailuyrityksen tarjoamaa asiakaspalvelua. 

Älypuhelimien ja tablettien ennustetaan tulevan tärkeimmäksi asiakaspalvelun kanavaksi seuraavan viiden vuoden aikana  Mobiiliteknologia onkin syytä ottaa mukaan matkatoimistojen markkinointiin ja asiakaspalveluun. Älypuhelinten käyttö korostuu matkan aikana (kohteessa) (Expedia MediaSolutions 2013), esim. etsitään ravintolasuosituksia/-arviointeja, säätietoja, tietoja aktiviteeteista ja hotelleista sekä toisten matkustajien arviointeja niistä, mutta vielä ne eivät ole avainasemassa matkasuunnittelussa ja varauksissa. 

Matkatoimisto voi tarjota lisäarvoa mobiililaitteisiin ladattavien sovellusten kautta, esim. tarjota asiakkailleen mahdollisuuden katsoa kohteen bussiaikatauluja, valita ekologisia hotelleja ja ravintoloita, laskea aktiviteettien ja kuljetusten hiilijalanjälkiä, löytää tietoa mielenkiintoisista nähtävyyksistä, osallistua geokätköilyyn, käyttää QR-koodeja lisäinfon saamiseen perustuen asiakkaan sijaintiin.  

TripIt-sovellus auttaa järjestämään paljon matkustavan henkilön matkat (lento- ja hotellivaraukset) yhtenäiseksi matkaohjelmaksi. Sieltä on helppo seurata esimerkiksi liikematkalla tai maailmanympärimatkalla seuraavien päivien kohteita ja lentoaikoja.  

Monet lentoyhtiöt tarjoavat jo mobiili check-in -palveluita. Moderneissa Euroopan kohteissa ei tarvita paperisia lippuja ja lappuja, vaan mobiililaitteesta löytyvä check-in -tieto riittää. Samaa palvelua tarjoavat jo jotkut hotellitkin, myös mobiliili check-out. 

Olen aina ihmetellyt, miksi sähköpostiin ilmestyvää lentolippua kutsutaan ”sähköiseksi lipuksi” (electronic ticket), kun se kuitenkin yleensä vaaditaan maailman kentillä myös paperille tulostettuna....vielä tarvitaan vähän viilausta terminologiaan ja toteutukseen paperittomassa lentomatkustuksessakin.


Finnair otti vuonna 2013 käyttöön sosiaalisen lähtöselvityspalvelun, jossa asiakkaat voivat halutessaan linkittää Facebook-profiilinsa istuinkarttaan istuinpaikkaa valitessaan ja lisätä täten kanssakäymistä muiden matkustajien kanssa. Myös lentotiedot voi halutessaan jakaa sosiaalisessa mediassa. Finnair kommunikoi myös ahkerasti Twitterin välityksellä asiakkaidensa kanssa. Finnair käy keskusteluja sosiaalisessa mediassa kuudella kielellä: englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, kiinaksi, japaniksi ja koreaksi. Finnair haluaa oppia, kuunnella asiakasta, lisätä brändin tunnettuutta, tukea myyntiä ja ratkaista asiakkaiden ongelmia. 

Sähköisyyden asiantuntijat puhuvat jo paremmin integroiduista sovelluksista, jotka kattaisivat yhden yrityksen/brändin/kohteen/matkan kaikki toiminnot yhdessä sovelluksessa matkan ostosta matkaan ja sen jälkeiseen toimintaan. Näin yritys voisi tarjota lisäpalvelujen ostoa, yhteisöllistä siittausta, check-iniä, lähtöportti-infoa, yhteistyökumppanien tarjouksia, jäsenpisteiden tsekkausta, laukkujen sijaintitietoja, lentokenttäkuljetusta, hotelli check-in/-out, huonepalvelua, retkien ja aktiviteettien ostoa kohteessa, asiakaspalvelu/-palaute jne yhdessä ja samassa sovelluksessa. Nyt appstoressa pitää käydä jatkuvasti hankkimassa uusia sovelluksia ja kukaan ei enää muista mitä mikin sovellus tekee. Näin voitaisiin myös sitouttaa asiakas paremmin ja saada hänet houkuteltua tekemään lisäostoksia. Asiakas saisi näin myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen palvelujen rakentamiseen. 


Sometusta ja sähköisiä seikkailuja

Matkan aikana asiakas voidaan myös saada tallentamaan matkakokemuksensa reaaliaikaisesti sähköisiin medioihin. Matkan aikana yritys voi antaa asiakkaalleen vinkkejä ja tarjouksia retkistä ja muista aktiviteeteista kohteessa. Myös retket voidaan toimittaa mobiilisovellusten kautta.


Perinteisen kiertoajelun sijaan tulevaisuudessa mobiililaitteisiin voidaan ladata multimediaretki, jonka ajankohta on vapaasti valittavissa (se ei ole sidoksissa tiettyihin lähtöaikoihin/-päiviin). 

Matkatoimistot voivat tulevaisuudessa tarjota Google Glassista tuunattuja/personoituja versioita lisämaksusta perinteisten kiertoajelujen sijaan. Retket tarjotaan asiakkaalle älypuhelinsovelluksena laajennettua todellisuutta (Augmented reality, AR) hyödyntäen ja tarjoten kohderyhmää kiinnostavaa tietoa nähtävyyksistä. 

Laajennetun todellisuuden retkiviritelmiä on jo, kuten BerlinerMauer -sovellus, jossa näkyy miltä Berliinin muuri näytti ja missä se meni. Asiakas voi kiertää Berliiniä laajennettuun todellisuuteen perustuvan mobiilisovelluksen avulla, etsiä paikkoja, joissa Berliinin muuri ennen kohosi ja katsoa sovellukselta, miltä kohteessa näytti 39 vuotta sitten. Muita sähköisiä versioita kaupunkeihin tutustumisista ovat Paris Then & Now –sovellus, erilaiset simulaatiot, Yelp ja muut karttapalvelun tarjoajat. Yelp’s map of London näyttää hipstereille sopivat kohteet. Asiakkaalle voidaan tarjota Google Glass -tyylisiä tuotteita tai vastaavia muita pelejä, jotka tuovat sähköisyyttä matkakokemukseen.


Kriisiviestintää ja reagointiherkkyyttä
 

Hänelle voi antaa ajankohtaista tietoa tapahtumista ja viranomaistiedotteista kohteessa. Matkatoimistojen monivuotiset suhteet palveluntarjoajiin takaavat avun myös ongelmatilanteissa (esim. matkatoimisto ei joudu ainoaksi maksajaksi vaan voi jakaa kustannukset yhdessä esim. hotellien ja kuljetusyhtiöiden kanssa omien hyvin suhteidensa ansiosta; matkatoimisto voi luottaa siihen, että tuttu agentti kohteessa huolehtii asiakkaasta vahingon sattuessa jne. verrattuna siihen, että on vain nettisivuston verkko-osoite turvana). 

Sähköisyys auttaa reagointinopeudessa ja saavutettavuudessa. Jos jotain sattuu, saa yritys nopeiten kiinni asiakkaansa juuri sähköisten kanavien kautta. Kriisiviestintä on tärkeä osa yrityksen asiakaspalvelu- ja laatustrategiaa. Luotettava, tuttu ja turvallinen, apu on aina lähellä. Sähköisyys luo turvallisuuden tunnetta asiakkaalle, oli hän sitten Kongossa, Kiinassa, Kilpisjärvellä tai Kööpenhaminassa.

Finnairkertoo vuosikertomuksessaan sosiaalisen median tärkeästä roolista poikkeustilanteissa, kun lentohenkilökunnan lakonuhan sattuessa matkustajien lipunmuutokset pystyttiin hoitamaan Twitterin kautta. Finnair myös teki You Tube -videoita, joiden avulla asiakkaat opastettiin toimimaan oikein lennon peruuntuessa. Videot jaettiin Twitterissä  ja Facebookissa. 

Sähköinen asiakaspalvelu mahdollistaa henkilökohtaisen asiakaskontaktin niille matkailuyrityksille, joilla ei ole omaa edustajaa paikan päällä. Esimerkiksi kaukomatkalla voi asiakas olla joskus aika yksin ja ilman tukea, mutta sähköisten kanavien kautta matka-asiantuntijan vinkit ovat mukana ja ajankohtaisia mobiililaitteiden avulla. Jos jokin on pielessä kohteessa, voidaan matkailuyrityksen henkilökuntaan olla yhteydessä napin painalluksella ja saada tilanne korjattua ilman, että koko loma menee pilalle. Reklamaatioihin reagoinnin täytyy tapahtua nopeasti. Sähköiset yhteydet vaativat matkailuyritykseltä hyvää tavoitettavuutta. Online-maailmassa ei odoteta viikonlopun yli. 

Matkan jälkeen

Matkakuvien jakaminen ei pääty matkan aikana. Jopa 43 % matkailijoista tekee päivityksiä sosiaaliseen mediaan tai kirjoittaa arvosteluja matkan jälkeen. Matkatoimisto voisi hyödyntää näitä jo olemassa olevia ”tarpeita” ja tarjota mahdollisuuden niiden jakamiseen omilla sivuillaan. Matkan jälkeen moni tekee päivityksiä sosiaaliseen mediaan (esim. Facebookiin): kuvia (21 %), statuspäivityksiä (13 %) ja videoita (6 %), tai kirjoittaa arvosteluja (esim. Tripadvisoriin): hotelli (15 %), ravintola (8 %), nähtävyys (7 %), kohde (6 %). 


Asiakaspalaute ja -arvioinnit osaksi internetmarkkinointia

Matkan jälkeen on monella toimijalla ollut tapana pyytää asiakaspalalutetta. Sähköpostissa on ollut linkki palautelomakkeeseen, tai retkibussissa on jaettu täytettäväksi paperilomake. Nykyään sähköiset mediat tarjoavat enemmän mahdollisuuksia. Enää palautetta ei haudata matkanjärjestäjän arkistoihin, vaan se tehdään kaikille näkyväksi ja julkiseksi. On suorastaan hienoa nostaa esille omille verkkosivuille asikaskommentteja tai laittaa linkki esimerkiksi Tripadvisorin kommentteihin. 

Maailman luksushotellitkin ovat jo uskaltautuneet tekemään tämän rohkean vedon. Trendin aloittajana oli muutama vuosi sitten Four Seasons -hotelliketju, jonka monella hotellilla (kuten esimerkiksi Pietarin Four Seasonsissa). Tripadvisor-arvioihin on nykyään suora linkki etusivuilta. Tnoozin mukaan varausten määrä kasvaa, kun arviot ovat nähtävillä. Mikä sen parempaa kuin antaa palautetta heti matkakokemuksen jälkeen, omalla mobiililaitteella. 


Matkan jälkeen asiakas voidaan houkuttaa laittamaan palautetta matkastaan Tripadvisoriin tai matkapalvelutuottajan omille mobiilisivuille. Häntä voidaan myös houkutella jakamaan palaute oman vertaisryhmänsä kesken. Näin yritys saa tuotteelleen hyvän suurlähettilään. Jos palaute on negatiivista, on hyvä jos reagointialttius on kohdillaan. Yrityksen on tärkeää reagoida asiakaspalautteeseen nopeasti. Viestinnän tulee olla henkilökohtaista, ei standardvastauksia kaikille kommentteja antaneille. Näin asiakas kokee, että hänen mielipiteillään on merkitystä ja hänet otetaan vakavasti, eli häntä arvostetaan. Jos kokemus sillä kertaa ei ollut positiivinen, voi hyvin hoidettu jälkihoito saada hänet kuitenkin ostamaan yritykseltä myös seuraavalla kerralla.


Personoinnin ja palautteen kautta paremmaksi 

Matkan jälkeen yritys voi myös markkinoida tulevia matkoja asiakkaalle tämän mieltymysten ja ostoskäyttäytymisen mukaan. Matkustajan aiemman matkustuskäyttäytymisen hyödyntäminen (profiilin mukainen kohdistettu laadukas tarjonta), laajojen tietokantojen hallinta ja osaaminen ovat tulevaisuudessa avainasiota hyvässä asiakaspalvelussa ja tuotesuunnittelussa. Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden ennakoinnista saa pisteitä. Kun asiakaspalvelu osaa (asiakkaan itsensä antamien tietojen perusteella) ”arvata” uusia kiinnostuksen kohteita, tekee tämä asiakkaaseen kuin asiakkaaseen vaikutuksen ja asiakasuskollisuus lisääntyy. Yrityshän selvästi tuntee jo asiakkaan tarpeet. 


Tjäreborg  kertoo kiinnittävänsä huomiota asiakkalta saatuun palautteeseen, koska he haluavat jatkuvasti kehittyä ja tulla paremmaksi. Se juuri onkin asiakaspalvelun tärkeintä antia yritykselle ja myös lopulta asiakkaalle. Tjäreborg kertoo myös asiakaskyselyn olevan tuotekehityksen ja seurannan työkalu, mutta myös yrityksen tärkein laadunvalvontatyökalu. Vastausten perusteella yritys kuulemma valitsee kohteita, hotelleja...ja jopa lentokoneaterioita sekä antaa palautteen myös henkilökunnalle, jonka toimintaa se koskee. Tjäreborgin mukaan asiakastyytyväisyyskyselyn täyttää 60% asiakkaista. Neljä kertaa vuodessa kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 500 euron lahjakortti. 

Jälkimarkkinointi on osa hyvää asiakaspalvelua. Palveluita jo ostaneelle asiakkaalle syntyy helposti merkkiuskollisuus ja sitä kannattaa vaalia. Matkat ovat tunnelatauksellisia palveluita ja sitouttamisen kautta saadaan brändiuskollisuus heräämään. 

Yrityksen verkkokauppaan voi tarjota myös ennakko-osto-oikeutta (ennen kuin hinnat ovat voimassa kaikille), kampanjakoodeja, pieniä positiivisia yllätyksiä ja alennuskuponkeja, jotta kanta-asiakas houkuteltaiisin jälleen ostoksille. Kanta-asiakkaat kannattaa pitää tyytyväisinä ja heidän sitoutumistaan yritykseen on järkevää vahvistaa. Heihin kohdistetut asiakaspalvelu- ja markkinointiponnistelut tulevat hyvin takaisin. Heitä voi myös hyödyntää suosittelijoina ja yrityksen ”vapaaehtoisina” markkinaratsuina. 

Yhteisöllisyys ja jakaminen ovat tärkeitä matkaprosessin kaikissa vaiheissa. Ne yritykset, jotka ymmärtävät tämän ja tarjoavat siihen asiakkaalle aktiivisesti sähköisiä ja mobiileja mahdollisuuksia, voivat viedä asiakaspalveluaan ihan uudelle tasolle.