Odotukseni sosiaalisen median kurssia kohtaan olivat suuret, sillä oletin oppivani paljon lisää somen hyödyntämisestä tehokkaasti sähköisessä liiketoiminnassa. Juuri tämä osa erikoistumisopintoja oli se, joka kiinnosti etukäteen kaikkein eniten ja johon siksi olin ladannut eniten odotuksia. Toivoin kurssin tehtävien kautta oppivani jotain uutta kaikista sosiaalisen median muodoista. Tehtävä kuitenkin kohdistui vain Twitteriin ja seuraajamäärien kasvattamiseen ryhmän kanssa. Toki voin jatkossa itse etsiä tietoa eri sosiaalisen median muodoista ja niiden hyödyntämisestä, mutta tulin kurssille inspiroitumaan, saamaan vinkkejä ja ideoita. Itse en niitä nyt onnistunut löytämään ryhmätehtävän kautta.
Jotain hyvää tässäkin tehtävässä oli: pääsin kokeilemaan itselleni ihan uusia kommunikointitapoja Google Plussaa ja Hangoutsia. Lisäksi pitää vielä mainita, että vaikka itse kurssitehtävä ei minua sytyttänytkään, sitä vastoin kurssin ennakkotehtävä oli mielenkiintoinen ja haastava. Sen kautta opin ymmärtämään, että huomion saaminen ja vaikutuksen tekeminen kohderyhmään sosiaalisessa mediassa ei ole ihan helppoa. Yritin lähestyä poliitikkoja ja mediapersoonia kehuilla ja kysymyksillä Twitterin kautta. Sain laittaa useita (mielestäni ihan hyviä) twiittejä ennen kuin vihdoin tärppäsi: Tuomas Enbuske laittoi twittini suosikikseen ja uudelleentwiittasi sen seuraajilleen. Tuli ihan voittajafiilis:) Mutta sitten se lässähtikin.
Kurssin tehtävänanto onnistui nimittäin melko tehokkaasti lopettamaan orastavan innostukseni sosiaalista mediaa kohtaan. Vaikka ryhmämme oli kiva ja aihepiirimme kiinnostava, en koe oppineeni kolmen viikon aikana juuri mitään uutta. Ryhmätwiittailu oli aika työlästä suorittamista, jossa ahaa-elämykset ja oppimiskokemukset olivat minulla vähissä. Olin kuukautta aiemmin aloittanut Twitterin käytön ja kokeiluja oli jo tullut tehtyä. Ryhmänä aloitimme kaiken alusta ja varsinkin ensimmäinen viikko oli jokseenkin turhauttavaa, kuin olisi palannut ajassa taaksepäin. En jaksanut innostua uudelleen ihan perusteista ja tehtävään liittynyt hifistely (kuten listat) ei minua erikoisemmin kiinnostanut. Jatkossa voisi olla hyvä idea, että kurssilaiset avaisivat some-tilejä jo aiemmin keväällä ja tutustuisivat hiljalleen eri kanaviin. Sitten ei tarvitsisi alkaa ihan alusta ja kehitystä tapahtuisi itse tehtävän aikana enemmän.
Ryhmätehtävän onnistumisia
Twitter-viestejä lähetimme useita per päivä. Yleensä mukaan laitoimme sekä tekstiä, aihetunnisteita, kuvan ja/tai verkkosivun osoitteen sekä jonkun handle-osoitteen. Lumian kautta kuvia oli helppo laittaa mukaan. Viikkojen kuluessa twiittejemme määrä lisääntyi huimasti ja viimeisellä viikolla 300 twittiä alkoi lähestyä.
Eniten uudelleentwiittauksia tuli turistitoimistoilta ja matkabloggareilta. Huomasimme että viikkojen kuluessa myös muut twiittiryhmät tulivat "apajillemme" samojen turistitoimistojen kimppuun. Suomen twitteripiirit ovat aika pienet. Ja yllättäen monet matkailuyritykset ja -organisaatiot ovat viimeksi lähettäneet twiitin joskus vuonna 2011...kuinka noloa!
Hyvin huomattuja ja paljon matkabloggareiden käyttämiä aihetunnisteita olivat #ttot, #travel ja #lp, joita viljelimme paljon. Seurasimme ajankohtaisia ilmiöitä ja tapahtumia niistä twiitaten. Geo Travellers jakoi sisältöämme, samoin sitä oli mukana arktisen alueen e-lehdessä, jota @LevonSevunts toimitti. Osallistuimme myös keskusteluihin, tarjoamalla @ArcticThrill'n vinkin tai mielipiteen, ja kiitimme uusia seuraajiamme sekä muutenkin huomioimme heitä. Monet laittoivat twiittimme suosikikseen ja uudelleentwiittasivat niitä. Kaikkia näitä keinoja suosittelivat monet twitteroppaat ja -kirjat, kuten Teemu Korven "Älä keskeytä mua" ja HubSpotin twittervinkit.
Eniten uusia seuraajia tuli hyvin kohdennettujen ja erikoisten suomalaisuutta hehkuttavien viestien jälkeen. Yllättävästi juuri suomalaiset alkoivat seurata meitä: Joko he olivat tuttuja tai sitten kokivat suomalaisen identiteetin (tai itsetunnon) arvonnousua, kun joku twiittasi suomalaisita erikoisuuksista maailmalle. Tavoitteemme oli esitellä suomalaisia matkakohde- ja elämyshelmiä. Ajoittain oli ihan mukavaa laittaa maailmalle ajatuksia ja ideoita Suomen matkailuhelmistä ja ottaa kuvia matkan varrella. Mutta aikaa se vei ja rajoitettu aika loi paineita lähettää aktiivisesti twiittejä joka päivä. Tulimmekin ryhmänä siihen tulokseen, että jos yritys ottaa Twitterin käyttöönsä, ei yksi henkilö oikein riitä sitä päivittämään, vaan aktiivisia ja sitoutuneita sisällöntuottajia pitää olla useita.
Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut hyvä olla joku blogi, jonka juttuja olisi voinut markkinoida kuvien kera. Seuraajien ja muiden twitterin käyttäjien houkutteleminen ja koukuttaminen osallistumaan kyselyihin tai peleihin selkeästi toimisi hyvin. Osa ryhmästä avasi ryhmälle Instagram-tilin: Useamman sosiaalisen median kanavan hyödyntäminen ja brändiviestin toitottaminen monesta torvesta saa kunkin median käyttäjien huomion ja muutenkin markkinoijan viesti vahvistuu. Twitter itsessään osoittautui kuitenkin ihan hyväksi kuvien jakokanavaksi. Monet kokeilumme personoiduista viesteistä osoittautuivat onnistuneiksi ja twiittaajat selkeästi pitivät siitä, että juuri heidät huomioitiin. Meille riitti uudelleentwiittaus ja seuraus. Meillä oli se hyvä puoli, että twiiteissämme oli yleensä joku pointti ja sisältöä (kuva ja/tai linkki), ei pelkkää tyhjää mainospuhetta.
Ryhmätehtävän haasteita
Oman tilini kautta en laittaisi niin markkinoivia viestejä matkailuyrityksistä ja kohteista kuin nyt tein @ArcticThrill'in kautta. Ryhmätili antoi jonkinlaista anonymiteettiä, joka mahdollisti rohkeampien twiittien lähettämisen kuin omalla nimellä kulkeva tili sallisi. Oman twittertilini kautta olen profiloitunut lähinnä ympäristöasioihin enkä halunnut uudelleentwiitata monia ryhmämme viestejä sen kautta, koska ne eivät sopineet profiiliini ja seuraajiini. Muutenkin kävi lievästi ärsyttämään, kun joidenkin muiden ryhmien jäsenet uudelleentwiittasivat kaikki ryhmäviestinsä omien tiliensä kautta. Teki joskus mieli poistaa heidät seurattavista, vaikka muuten mielellään heitä seuraankin. Tämä on myös yksi tärkeä aspekti sosiaalisessa mediassa: itseään voi myydä ja markkinoida liikaa ja liian usein, ärsytyskynnys ylittyy.
Sinnikkäistä yrityksistämme huolimatta emme onnistuneet kasvattamaan suuresti uusien seuraajien määrää. Viimeisten päivien ollessa käsillä tilanne on noin 80 seuraajaa, joten puhutaan keskimäärin neljän seuraajan saamisesta päivässä. Viimeisellä viikolla olimme tosi tehokkaita twiittailemaan ja seuraajia tuli hyvin. Kunpa sama tahti olisi ollut mahdollista koko ajan. Tämä toiminta kuitenkin vei todella paljon aikaa, joten muun elämän ohella aktiivisempaa osallistumista emme varmasti olisi voineet tehdä. Ihan työstä tämäkin välillä kävi ja myönnän suoraan, että minua harmitti, ettei energiaa oman tilin kehittämiseen enää ollut, kun @ArcticThrill vei kaiken twitterenergian.
Alusta asti tavoitteemme oli 10 uutta seuraajaa per päivä. Se olisi ollut hyvinkin realistinen ja onnistuu omalla tilillä, jos on aktiivinen. Jostain syystä ryhmätili ei osoittautunut seuraajamagneetiksi. Olikohan syynä erilaiset twiittaustavat? Twiittigurut painottavat johdonmukaisuuden merkitystä. Vaikka tilillämme oli selkeä profiili, emme ehkä tuoneet viestiämme tarpeeksi yhtenäisesti esille. Mutta miten olisimme siinä ad hoc -ryhmänä onnistuneetkaan? Ehkä seurasimme ihan turhia yrityksiä ja organisaatioita, joita olisimme voineet tutkailla omien sivujemme kautta. Varmasti kuitenkin seuraamalla heitä ja levittämällä heidän markkinointi-ilosanomaansa, saimme kenties heidät seuraamaan meitä ja varsikin uudelleentwiittaamaan sisältöämme tai vähintäänkin laittamaan sen suosikikseen. Kuitenkin usein vaikutti siltä, että twiittejämme levittivät eteenpäin eniten ne, jotka eivä meitä seuranneet. En oikein ymmärtänyt tätä logiikkaa twittermaailmassa. Meidät siis löydettiin aihetunnisteiden ansioista, muttei koettu tarpeelliseksi seurata meitä? Usein sitten laitoimme sellaisen uudelleentwiittaajan seuraajaksemme ja joskus sitä kautta tärppäsikin uuden seuraajan saaminen.
Koen suurta helpotusta kun voin huomenna omalta osaltani laittaa kiinni yhteisen tilimme ja keskittyä vaan oman twitterprofiilini kehittämiseen. Osa ryhmästä haluaa jatkaa ryhmätwiittailua ja hyvä niin, ettei ahkera @ArcticThrill lopu kuin seinään. Viime aikoina oma twittertilini on jäänyt kovasti alakynteen ja positiivinen seuraajien kasvukäyrä on viimeisen kolmen viikon aikana kääntynyt uhkaavasti alaspäin. Hyvää sisältöä pitää voida tarjota seuraajille, tai ne poistuvat.
