Jos olet, niin tiedät, miten koukuttavaa se on. Jos et kuitenkaan ole vielä ottanut ensimmäisiä mobiiliaskeleitasi, kuulut vähemmistöön, mutta ehdit vielä mukaan. Aloita vaikka lukemalla pohdintaani mobiilikaupan tulevaisuudesta.
Mobiililaitteiden suosio on kasvanut viime vuosien aikana räjähdysmäisesti. Yhä useammat ovat hankkineet ainakin älypuhelimen, monet myös tabletin. Varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa mobiililaitteet ovat ehdoton ykkönen. Niiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Yli 60 % 16-60-vuotiaista suomalaisista omistaa älypuhelimen ja 16 % tabletin. Mahdollista mobiilikauppa siis on. Mobiililaitteiden kautta tehty kauppa on kuitenkin globaalisti vain 5.5 % kaikesta yritysten ja kuluttajien välillä tehdystä verkkokaupasta.
Mobiilikaupan lukujen ennustetaan näyttävän tältä:
- Vuonna 2015 jo 750 miljoonaa matkustajaa lentää mobiililipulla
- Vuonna 2016 jopa 594 miljoonaa kuluttajaa käyttää mobiililompakkoa maksuvälineenä
- Pian 40 % mobiililaitteiden käyttäjistä tekee verkko-ostokset älypuhelimella/tablettilla
- Älypuhelimen käyttäjä avaa laitteen keskimäärin 150 kertaa päivässä!
Mitä siis
vaaditaan, jotta kehitys olisi kohti tällaista mobiilikaupan lisäystä?
Internetyhteydet: Matkailijat kulkevat maailman
turuilla nykyään vähintään yhden, mutta monessa tapauksessa useamman
mobiililaitteen kanssa. Kun koko perhe matkustaa mobiililaitteita on
jokaisella.
Ilmainen internetyhteys on ehdoton. Siitä on tullut hotellien valitakriteeri. Asuin hiljattain berliiniläisessä hotellissa, jossa piti ostaa internetyhteys jokaiseen laitteeseen erikseen. Ei sellaista saisi enää Euroopassa olla!
Nettiyhteyden pitäisi olla oman operaattorin sopimukseen sisältyvä kautta Euroopan. Kun ihmiset matkustavat, he haluavat myös ostaa verkosta ilman, että verkkoyhteys lisää hintaa kohtuuttomasti. Eli pois kalliit roaming-maksut! Tähän suuntaan ollaan jo onneksi menossakin Euroopassa. Helpostusta on luvassa jo ensi vuonna...
Ilmainen internetyhteys on ehdoton. Siitä on tullut hotellien valitakriteeri. Asuin hiljattain berliiniläisessä hotellissa, jossa piti ostaa internetyhteys jokaiseen laitteeseen erikseen. Ei sellaista saisi enää Euroopassa olla!
Nettiyhteyden pitäisi olla oman operaattorin sopimukseen sisältyvä kautta Euroopan. Kun ihmiset matkustavat, he haluavat myös ostaa verkosta ilman, että verkkoyhteys lisää hintaa kohtuuttomasti. Eli pois kalliit roaming-maksut! Tähän suuntaan ollaan jo onneksi menossakin Euroopassa. Helpostusta on luvassa jo ensi vuonna...
Ongelmana
monessa kohteessa myös jatkossa ovat kalliit roaming-maksut, joten kehitteillä on ohjelmia, jotka eivät vaadi internetyhteyttä kohteessa: Matkustaja voi hotellissa olevan Wifin avulla ladata päivän tarvittavat
tiedot/ohjelmat älypuhelimelle.
Mobiilisovellukset: Kun kerran on mobiililaite taskussa,
kainalossa tai kassissa, täytyy sillä voida selailla verkkokauppojen sivuja.
Vieläkin harmittavan moni verkkosivu on tehty vain tietokoneita varten. Niistä kannattaa
tehdä myös mobiiliversiot, kuten matkatoimistoista on jo esim. CWT:llä,
SMT:llä, Via Egencialla ja Ebookersilla.
Jo vuosia sitten älypuhelinten myynti ylitti tietokoneiden myynnin, nyt tabletteja myydään jo enemmän. Onneksi mobiilisovellusten määrä on nousussa. Monet yritykset tekevät joko eri sovellukset mobiililaitteille (harmittavasti niiden sisältö on usein huomattavan karsittu) tai mobiilioptimoidut nk. responsiiviset sivut, joissa sivuston ulkoasu mukautuu käytettävän laitteen ominaisuuksiin. Tulevaisuudessa se on ehdoton vaatimus kaikilta verkkokaupoilta. Mobiilisovelluksissa on huomioitava se, että kosketusnäyttöä sormella koskeva ei voi tehdä niin tarkkoja valintoja kuin hiirellä sivustolla surffaava tietokoneen käyttäjä.
Jo vuosia sitten älypuhelinten myynti ylitti tietokoneiden myynnin, nyt tabletteja myydään jo enemmän. Onneksi mobiilisovellusten määrä on nousussa. Monet yritykset tekevät joko eri sovellukset mobiililaitteille (harmittavasti niiden sisältö on usein huomattavan karsittu) tai mobiilioptimoidut nk. responsiiviset sivut, joissa sivuston ulkoasu mukautuu käytettävän laitteen ominaisuuksiin. Tulevaisuudessa se on ehdoton vaatimus kaikilta verkkokaupoilta. Mobiilisovelluksissa on huomioitava se, että kosketusnäyttöä sormella koskeva ei voi tehdä niin tarkkoja valintoja kuin hiirellä sivustolla surffaava tietokoneen käyttäjä.
Applen suurin
kasvu tulee tätä nykyä verkkokaupsta, iTunes, iBooks-sovelluksista. Jatkossa
yritys kenties keskittyy fyysisten tuotteiden (kuten iPhone ja iPad) sijaan
mobiilisovelluksiin, jotka tarjoavat sisältöä. Maailman mobiili- ja
verkkomarkkinoita hallitsee viiden kopla: Google, Facebook, Apple, Amazon ja
eBay/PayPal. Sosiaalisten verkostojen ja mobiiliosaamisen yhdistämisellä on
tulevaisuudessa suuri merkitys.
Älypuhelimet
tulee ottaa mukaan markkinointiin. Älypuhelimeen tulevat mainokset muistuttavat
matkalijoita yrityksistä ja saavat heidät toimimaan. Mainoksen nähtyään
matkustajista 30 % etsii lisätietoa asiasta, 25 % klikkaa mainosta ja 24 %
vierailee mainostajan nettisivuilla.Siksi olisi tärkeää tehdä mobiilimaksaminen mahdollisimman helpoksi.
Mobiilimaksaminen: Maksamiseen liittyvät asiat ovat vieläkin suurimpien
kompastuskivien joukossa niin verkkokauppiaalle kuin asiakkaallekin. Miten
sitten maksaminen reissun päällä onnistuu turvallisesti? Uskaltaako
mobiililaitteeseen syöttää luottokorttitietoja suojaamattomalla yhteydellä?
Mitä uusia maksutapoja on kehitteillä?
EU-tasolla suunnitellaan Euroopan laajuisia harmonisoituja sähköisiä maksumahdollisuuksia, jotka helpottaisivat niin yrittäjien kuin kuluttajienkin elämää. Yhä vieläkin joidenkin maksupalvelujen tarjoajat voivat ottaa palveluistaan korkeita kuluja, erilaisia summia kotimaan maksujen ja ulkomaanmaksujen välillä. Modernien maksusovellusten leviäminen on edennyt hitaasti.
EU-tasolla suunnitellaan Euroopan laajuisia harmonisoituja sähköisiä maksumahdollisuuksia, jotka helpottaisivat niin yrittäjien kuin kuluttajienkin elämää. Yhä vieläkin joidenkin maksupalvelujen tarjoajat voivat ottaa palveluistaan korkeita kuluja, erilaisia summia kotimaan maksujen ja ulkomaanmaksujen välillä. Modernien maksusovellusten leviäminen on edennyt hitaasti.
Mobiilimaksamiselle olisi tarvetta, sillä luottokortteihin
liittyy paljon huijaus- ja väärinkäytösvaaroja. Niinpä verkkomaksuja
voi jo tehdä verkossa olevilla ”lompakkosovelluksilla”, kuten PayPal, joka on
laajasti maailmalla levinnyt maksuportaali ja muilla WPMUDEV-sivuilla
mainituilla sovelluksilla. Katsoessa sovelluslistausta, joista lähes kaikki ovat tuikituntemattomia, ei
voi muuta ajatella kuin, että tarvitsemme mobiilirahaksi jonkun euron tai
amerikan taalan. Jonkun joka voidaan hyväksyä kaikkialla maailmassa. Tähän
onkin kehitelty vastausta: Bitcoin.
Bitcoin-sähköisen valuutan, virtuaalivaluutan, toivotaan tulevan laajemmin käyttöön. Vielä kuitenkaan sitä ei hyväksytä
viralliseksi rahaksi, sillä se ei ole viranomaisen liikkeellelaskema.
Internetissä valuutta hyväksytään jo laajasti ja monissa internetpalveluissa
sillä voi ostaa. Monet asiantuntijat pitävät Bitcoinin hyväksyntää viralliseksi
internetrahaksi edellytyksenä sille, että mobiilikauppa voisi kukoistaa.
Puhutaan, että mobiilikauppa tarvitsee maksamiseen oman ekosysteeminsa.
Yritykset haluavat kehittää mobiilimaksamisen muotoja, joissa yhdistyvät maksamisen lisäksi tunnistautuminen, verkkopankki (mobiililompakko näyttäisi aina tilin saldon, siitä voisi siirtää rahaa muille käyttäjille), kanta-asiakkuuden (voisi aina tarkastaa mihin rahat ovat menneet, paljonko puuttuu kanta-asiakkuuden seuraavasta tasosta; mikä on ollut asiakkaan ostokäyttäytyminen ja sitä kautta yritys voi kohdentaa markkinointiaan) ja oman talouden hallinta (mitä menoja on tulossa, mitä voi vielä ostaa). Luottokortit tulevat ajan mittaan tarpeettomiksi, kun maksaminen mobiililompakon avulla yleistyy. Yritykset voivat kohdentaa kanta-asiakkailleen personoituja tarjouksia, koska he näkevät tallennetuista tiedoista, millaista ostokäyttäytymistä asiakkaalla on. Tarjoukset tulevat sähköisesti suoraan asiakkaan mobiililaitteeseen.
Mobiililompakko voisi toimia kuten pikkuostosten lähimaksaminen nykyään kaupoissa, vilauttamalla luottokortin sijaan älypuhelinta. Suomessakin ovat yleistyneet lähimaksamisen mahdollistavat NFC (near field communication) -päätelaitteet ja joissakin kännyköissä on NFC-ominaisuudet. Suomalaisten pankkien mobiilimaksusovellukset (kuten OP-Pohjolan Pivo) ovat vielä keskeneräisiä, mutta yritystä on. Yritykset ovat kiinnostuneita lähimaksamisen mahdollisuuksista, sillä se tehostaa kassojen toimintaa (tai sitten ei: kassoja tarvitaan vähemmän ja kuitenkaan kaikki eivät tee luottokortilla vilautusostoksia tai tulevaisuudessa maksa mobiililla...niille jäljelle jääville kassoille tulee paljon työtä ja niiden eteen pitkiä jonoja). Suomi ottaa taas edistysaskeleita itsepalvelua kohti. Ihmistä ei pian tarvita missään, koneet ja mobiilisovellukset hoitavat homman. Siihen tosin vielä on aikaa.
Yritykset haluavat kehittää mobiilimaksamisen muotoja, joissa yhdistyvät maksamisen lisäksi tunnistautuminen, verkkopankki (mobiililompakko näyttäisi aina tilin saldon, siitä voisi siirtää rahaa muille käyttäjille), kanta-asiakkuuden (voisi aina tarkastaa mihin rahat ovat menneet, paljonko puuttuu kanta-asiakkuuden seuraavasta tasosta; mikä on ollut asiakkaan ostokäyttäytyminen ja sitä kautta yritys voi kohdentaa markkinointiaan) ja oman talouden hallinta (mitä menoja on tulossa, mitä voi vielä ostaa). Luottokortit tulevat ajan mittaan tarpeettomiksi, kun maksaminen mobiililompakon avulla yleistyy. Yritykset voivat kohdentaa kanta-asiakkailleen personoituja tarjouksia, koska he näkevät tallennetuista tiedoista, millaista ostokäyttäytymistä asiakkaalla on. Tarjoukset tulevat sähköisesti suoraan asiakkaan mobiililaitteeseen.
Mobiililompakko voisi toimia kuten pikkuostosten lähimaksaminen nykyään kaupoissa, vilauttamalla luottokortin sijaan älypuhelinta. Suomessakin ovat yleistyneet lähimaksamisen mahdollistavat NFC (near field communication) -päätelaitteet ja joissakin kännyköissä on NFC-ominaisuudet. Suomalaisten pankkien mobiilimaksusovellukset (kuten OP-Pohjolan Pivo) ovat vielä keskeneräisiä, mutta yritystä on. Yritykset ovat kiinnostuneita lähimaksamisen mahdollisuuksista, sillä se tehostaa kassojen toimintaa (tai sitten ei: kassoja tarvitaan vähemmän ja kuitenkaan kaikki eivät tee luottokortilla vilautusostoksia tai tulevaisuudessa maksa mobiililla...niille jäljelle jääville kassoille tulee paljon työtä ja niiden eteen pitkiä jonoja). Suomi ottaa taas edistysaskeleita itsepalvelua kohti. Ihmistä ei pian tarvita missään, koneet ja mobiilisovellukset hoitavat homman. Siihen tosin vielä on aikaa.
Nämä mobiilimaksamisen
sovellukset tuovat kolmannen pyörän kaupankäyntiin ostajan ja myyjän välille
(mutta niinhän perinteiset luottokorttiyhtiöt ja pankitkin ovat olleet). Monessa mobiililompakossa luottokortti on kuitenkin mukana, jos ei kauppiaan tiedossa, niin maksunvälittäjän tiedossa. Maksunvälittäjät ottavat tietenkin oman osansa maksuista, joten kuluja tulee palvelun käytöstä tavalla tai toisella.
Kun kyse on pienehköistä summista, rahan tallentaminen yrittäjän ”varastoon” ei tunnu niin pelottavalta. Miten sitten saadaan luotettavia maksumuotoja näille mobiililaitteille ja -sovelluksille? Esimerkiksi Veikkauksen lompakkoon voi laittaa rahaa suoraan omalta tililtään ja pelata sitten sen sallimissa rajoissa pidemmänkin aikaa huolehtimatta maksukorttien syöttämisestä verkkosivuille joka kerta erikseen. Ratikkalippuja ja pysäköintimaksuja voi maksaa tekstarilla puhelinlaskussa. Ehkä vuoden kuluttua lentolipunkin voi ostaa mobiililaitteella yhtä kätevästi kuin bussilipun? Yrittäjät varmasti haluavat kuulla maksumetodeista, joita voi käyttää mobiililaitteilla. Ja ostajat haluavat saada metodin, joka on helppokäyttöinen ja luotettava.
Kun kyse on pienehköistä summista, rahan tallentaminen yrittäjän ”varastoon” ei tunnu niin pelottavalta. Miten sitten saadaan luotettavia maksumuotoja näille mobiililaitteille ja -sovelluksille? Esimerkiksi Veikkauksen lompakkoon voi laittaa rahaa suoraan omalta tililtään ja pelata sitten sen sallimissa rajoissa pidemmänkin aikaa huolehtimatta maksukorttien syöttämisestä verkkosivuille joka kerta erikseen. Ratikkalippuja ja pysäköintimaksuja voi maksaa tekstarilla puhelinlaskussa. Ehkä vuoden kuluttua lentolipunkin voi ostaa mobiililaitteella yhtä kätevästi kuin bussilipun? Yrittäjät varmasti haluavat kuulla maksumetodeista, joita voi käyttää mobiililaitteilla. Ja ostajat haluavat saada metodin, joka on helppokäyttöinen ja luotettava.
Tunnistautuminen: Yksi avainkysymys maksuissa on
varmastaa, että tuotteen maksaja tosiaan on tietoinen tuotteen ostamisesta.
Miten varmistetaan, että tunnstautuminen on luotettavaa? Riittääkö
Facebook-tunnistautuminen? Moneen paikkaan voi nykyään rekisteröityä
Facebook-tunnuksilla. Epävarmoissa tilanteissa voidaan lisäksi kysyä tilin
omistajan aiemmin vastaamia ”turvakysymyksiä”, kuten ”mikä oli ala-asteella
ensimmäisen opettajasi nimi” tai ”mikä oli ensimmäinen elokuva jonka näit”.
Virallisemmat tahot (kuten verottaja) vaativat aina tunnistautumisen pankin verkkotunnuksilla. Mikään ei ärsytä niin paljon kuin se, että kun haluaisi tehdä yksinkertaisen junalippuostoksen VR:n sivuilla, niin vaaditaan pankkitunnnukset. Mikseivät luottokorttinumero, kortissa oleva nimi ja kolminumeroinen turvanumero riitä? Finnairilla ja Booking.comilla sentään riittävät.
Usein junalippu jää ostamatta verkostakin vaikean tunnistautumisen takia. Toivottavasti tulevaisuudessa joku modernimpi tunnistusmuoto leviää. Miten olisi se perinteinen sormenjälki? Eikö joku mobiililaite jo tunnistakin ne? Taisi olla Applen uusimpien iPhone 5S-puhelinten TouchID. Jos sormenjälkitunnistus kelpaa Yhdysvaltojen viranomaiislle, miksei siis verkkokauppaankin? Mitä helpompi ja nopeampi sekä luotettavampi tunnistautumismenetelmä, sen parempi verkkokaupan lisääntymiselle. Tunnistautumisen voi yhdistää maksamiseen. Ostoksia sormenjäljillä :)
Virallisemmat tahot (kuten verottaja) vaativat aina tunnistautumisen pankin verkkotunnuksilla. Mikään ei ärsytä niin paljon kuin se, että kun haluaisi tehdä yksinkertaisen junalippuostoksen VR:n sivuilla, niin vaaditaan pankkitunnnukset. Mikseivät luottokorttinumero, kortissa oleva nimi ja kolminumeroinen turvanumero riitä? Finnairilla ja Booking.comilla sentään riittävät.
Usein junalippu jää ostamatta verkostakin vaikean tunnistautumisen takia. Toivottavasti tulevaisuudessa joku modernimpi tunnistusmuoto leviää. Miten olisi se perinteinen sormenjälki? Eikö joku mobiililaite jo tunnistakin ne? Taisi olla Applen uusimpien iPhone 5S-puhelinten TouchID. Jos sormenjälkitunnistus kelpaa Yhdysvaltojen viranomaiislle, miksei siis verkkokauppaankin? Mitä helpompi ja nopeampi sekä luotettavampi tunnistautumismenetelmä, sen parempi verkkokaupan lisääntymiselle. Tunnistautumisen voi yhdistää maksamiseen. Ostoksia sormenjäljillä :)
Mobiilikaupan kehittäminen ja mobiilit maksuvaihtoehdot ovat suosikkiaiheita sähköisen liiketoiminnan foorumeilla, kuten Tnoozilla. Toivottavasti viisaat päät keksivät pian jonkun sähköisen sovelluksen helpottamaan matkailijoiden ja muiden mobiilin ystävien elämää!
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti