Sähköiset jakelukanavat: mistä aloittaa? (tehtävä 2)

Sain kuulla viestin kaukaa Kaamaselta, että matkailijan majataloksi itseään kutsuva Giellajohka haluaa kehittää sähköisiä jakelukanaviaan. Sitä haluaa parantaa myös Suomen matkailun ylin viranomainen: TEM:n Suomen matkailun tulevaisuudennäkymät -raportin mukaan yksi Suomen matkailun kompastuskivistä on harrastelijamaisuuus, joka näkyy myös Giellajohkan verkkosivuilla.  

Ensimmäiset huomiot Giellajohkan verkkosivujen nykytilasta

Giellajohkan sivuilla oikealla reunalla on listattu logoja, esim. Finnair ja Facebook, mikä antaa alkeellisen kuvan koko sivuista. Ovatko nämä sponsoreita vai linkkejä erikoishintoihin tai -sisältöihin...? Muutenkin etusivulle on kerätty vaikka mitä sälää videoista ja kartoista yrityksen palveluihin, kaikki eri tasossa, sikin sokin.

Verkkokauppaa yrityksellä ei vielä ole, yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai
info-sähköpostiosoitteeseen (yhteystiedot-osiossa yhteydenottotavat on kerrottu kahteen otteeseen allekkain, että varmasti huomataan?!). Varmasti kovin tavallinen tarina suomalaiselta pieneltä matkailuyritykseltä. Jotain tarttis tehdä, jotta sivuista tulisi houkuttelevammat. 

Haasteita Giellajohkalla riittää, sillä yrityksen verkkokaupassa pitäisi voida ostaa samalla kertaa ainakin huonemajoitusta, saunavarauksia, ravintolapalveluita ja leirintäaluepaikkoja. Miten nämä kaikki saisi yhden verkkokaupan alle  ja mitä sähköisiä jakelukanavia kannattaisi käyttää? Yritän tässä postauksessa etsiä vastausta jälkimmäiseen kysymykseen. 

Ihan alkuun on tarpeen jakaa muutama ajatus asiakkaista ja verkkosivujen sisällöstä. 

Asiakkaat ja sisältö ratkaisevat pelin!

Vierailin huhtikuussa matkailun ja sosiaalisen median SoMeT14EU-seminaarissa Rovaniemellä ja siellä monen puhujan viesti oli ”content is king”, sisältö on tärkeää, ja vastaavasti ”community is king”, asiakasyhteisöllä on valtaa. 

Ensin muutama ajatus sisällöstä (content). Jo nyt yrityksen sivuilla on monelaista sisältöä: hiukan tekstiä, videoita, kuvia ja linkkejä. Ne olisi hyvä järjestää loogiseksi kokonaisuudeksi esimerkiksi teemoittain. Varsinkin britit ovat kiinnostuneita aktiviteeteista ja haluaisivat varmasti yhdellä silmäyksellä nähdä sekä kalastuskuvia että -videoita. 

Brittiläisten ja venäläisten matkailijoiden matkailukulutus on maailman huippua, joten heitä varten oheispavelujen ja -aktiviteettien tulee olla helposti tarjolla ja ostettavissa. Siksi olisi tärkeää, että verkkokaupasta voisi majoituksen lisäksi ostaa saunan ja kalastuksen. Britit matkustavat Helsingin lisäksi Lappiin, joten kiinnostusta alueeseen on jo perinteisen joulupukin lisäksi.

Huonekuvista henkii tällä hetkellä suomalainen pragmaattisuus! Materiaalien ja värien hehkua, pieniä kiinnostavia yksityiskohtia ja erikoisuuksia tarvitaan kuviin. Kaikki tietenkin totuudenmukaista. Nyt yrityksen kuvagalleriasta löytyy jo todella hyviä kuvia, mutta ne voisivat esiintyä muuallakin sivuilla kuin vaan siellä galleriaosiossa. 

Keitä yrityksen asiakkaat ovat? Yrityksen tulee olla niissä verkostoissa, missä asiakkaansakin (community) ovat. Yrityksen sivut on käännetty suomesta kuudelle kielelle (englanti, tanska, viro, saksa, japani ja venäjä), mutta domain-tunnus on vain Suomessa. Jotta yritys olisi täysin kansainvälinen, pitäisi ainakin päämarkkina-alueilla esiintyä paikallisella domain-tunnuksella.

Lisäksi ehdottomasti pitää huolehtia, että teksti on virheetöntä kaikilla kielillä. Esimerkiksi englanninkieliset sivuilla on ikävästi väärinkirjoitettuja sanoja ja yhdyssanavirheitä. Sellaiset huonontavat luotettavuutta ja tekevät sivuista epäammattimaiset. Ne olisi kuitenkin todella helppo korjata heti alkuun. Tekstiä on kuitenkin vähän, ja jos se vähä on väärin kirjoitettu, ei se ainakaan luotettavuutta lisää potentiaalisen asiakkaan silmissä. Linkki yrityksen Facebook-sivuille voi lisätä asiakkaiden keskustelua yrityksestä ja houkutella asiakkaita markkinoimaan palvelua omille verkostoilleen. Nykyään luotetaan enemmän vertaisarvioihin kuin matkailun ammattilaisten näkemyksiin. Mikään ei ole niin tehokasta markkinointia kuin tyytyväisen kanta-asiakkaan jakama positiivinen asiakaskokemus.

Sähköiset jakelukanavasuositukset Giellajohkalle

Mutta sitten tarkemmin niistä mahdollisista sähköisistä jakelukanavista, joista voisi olla apua Giellajohkalle. 

Avuksi tähän tehtävään luin MEK:n ”Sähköisiä japerinteisiä jakelukanavia kulttuurimatkailussa”  -selvityksiä  ja ”Sähköisten jakelukanavien kartoitus Outdoors Finland- jakylämatkailuteemoista” -dokumentteja . Tarkoituksena oli löytää tietoa Giellajohkalle sopivista kanavista, jotka eivät ns. maksaisi mitään. 

MEK:n sivuilla neuvotaan toimijoita poimimaan itselleen selvityksistä ”sopivimmat ja mielenkiintoisimmat sivustot oman markkinoinnin ja myynnin tehostamiseen”. Kummatkin tutkimukset ovat jo pari vuotta vanhoja, mutta kuitenkin uusimmat mahdolliset lähteet asiasta suomeksi.

Hyvä on koota tietoa jakelukanavista yksiin kansiin, mutta kuinka todennäköistä on, että yrittäjä osaa yksin päättää ne itselleen ”sopivimmat sivustot”? Niinpä yritän avata näitä mahdollisuuksia asiakaslähtöisesti.  

Kulttuurimatkailun jakelukanavaselvityksiä on tehty Venäjästä, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta, kylämatkailun osalta lisäksi Alankomaista. Tutkin näistä kolmea ensimmäistä maata, sillä verkkosivujen lippujen perusteella Giellajohkan asiakaskuntaan kuuluvat juuri nämä maat. Selvitykset ovat hyvin eritasoisia. Venäjän selvitys keskittyy lähinnä tapahtumiin, Saksassa musiikkiin ja festivaaleihin, Iso-Britannian selvityksessä on esitelty monipuolisesti kymmeniä eri jakelukanavia ja teemoja Ison-Britannian matkailumarkkinoilla.

Hakukoneet

Suomessa ja Euroopassa sekä monessa muussa länsimaassa Google on hakukoneiden kingi. Vaan ei kaikilla markkinoilla. Kiinassa Google on kokonaan kielletty, joten hakukoneoptimoinnin teko Googlen kautta ei tuo sivuja mannerkiinalaisten näkösälle, tosin taiwanilaiset ja hongkongilaiset ostajat se toki tavoittaa. 

Google Places -palveluun kannattaa listautua heti, jotta hakukone löytää yrityksen ja sen palvelut kartalta. Jos Googleen laittaa ”majoitus Utsjoki”, pitäisi Giellajohka löytyä sieltä. Suomessa Googlen markkinaosuus on melkein 100 %, joten hakukoneoptimointi kannattaa hoitaa kuntoon sen kautta. 

Jokaisella markkinoilla on omat hakukonesuosikkinsa. Venäjällä Yandex jyllää 60 prosentin markkinaosuudellaan, mutta Google-optimointi ei kata kuin 25 % käyttäjistä. Venäjällä hakukonemainonta keskittyy Yandex.Direct- ja Google.Adwords -hakusanamainontapalveluihin. Mainostaja maksaa klikkauksesta, jolla päädytään mainostajan sivulle.  

Sosiaalinen media

Sosiaalisessa mediassa on myös kansallisia suosikkeja. 

Facebook ja VK

Britanniassa suosituimmat sosiaalisen median kanavat ovat Facebook ja Twitter. Britanniassa kannattaa satsasta englanninkielisiin Facebook-sivuihin. Britit kuluttavat Facebookissa enemmän aikaa kuin televisiota töllöttäessä. 

Venäjällä käytetään Facebookin sijaan VK:ta (aiemmin Vkontakte), jolla myös VisitFinland lähestyy venäläisiä matkailijoita. Giellajohka voisi perustaa sinne omat sivunsa Facebookin tapaan, jos todella haluaa saada venäläisiä matkailijoita. 

Suomalaisille ja saksalaisille Facebook on niinikään paras sosiaalisen median kanava, omalla kielellä tosin.  

Britit ovat jo tottuneita verkko-ostajia ja ostavat myös matkoja ahkerasti verkkokaupasta. Giellajohkan tuotteet voidaan nähdä Britanniassa eksoottisina hyvinvointimatkailutuotteina. Briteille tärkeää on päästä osallistumaan verkkokauppaan ja jakaa omia kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa.  

Ja ei kun bloggaamaan!

Giellajohkan kannattaisi kenties houkutella brittimatkailijoita mielenkiintoisilla blogipostauksillaan (joko omassa tai jonkun suositun brittibloggarin kuten Keith Jenkinsin Velvet Escapen tai The Quirky Travellerin vierailijana), joita britit mielellään lukevat ja kommentoivat, tai Facebookin (sekä omien sivujen että Travel Weeklyn  Facebook-sivujen keskustelun aloittamisella) sekä Twitterin (voisi kokeilla mukaanpääsyä AP Travelin twiitteihin) aktiivisella käytöllä markkinoinnnissa. 

Saksa taas poikkeaa Venäjästä ja Iso-Britanniasta siinä, että se on jossain määrin ja joillakin vanhoillisilla alueilla selkeästi jäljessä internetmarkkinoinnin ja sosiaalisen median suhteen. Monellakaan pienellä tai keskisuurella matkanjärjestäjällä sosiaalinen media ei edes kuulu markkinointimixiin. Sen huomaa siitäkin, että monet perinteiset matkatoimistot pitävät vielä katutoimistoja Saksassa. Saksalaiset suhtautuvat verkkomaailmaan varauksella ja ovat hyvin turvallisuushakuisia sekä epäluuloisia, mikä tarkoittaa, että esim. bloggaaminen ja matkojen myyminen verkossa on yhä vähäisempää Saksassa kuin monessa muussa maassa. MEK:n selvityksen mukaan saksalaisetkin ovat kehityksessä mukana ja tilanne muuttuu toki modernimmaksi. Saksalaiset kuluttajat ovat käytännössä kaikki internetmaailmassa mukana, joten perinteisen matkanjärjestäjän kautta sekä käyttämällä tehokkaasti hyväksi sosiaalista mediaa ja ystävien itsensä tekemiä linkityksiä oman sosiaalisen verkoston sisällä, voidaan saavuttaa hyviä tuloksia ja kattavuutta Saksassakin. Saksalaisia kiinnostavat varsinkin pyöräily, melonta, vaellus ja kalastus - kaikkia näitä Giellajohka voi tarjota heille.

Itse näen Giellajohkan vahvuutena valokuvat. Nykyään valokuvat ovat oleellinen juttu sisällössä. Giellajohkan kannattaisi varmasti satsata sellaisiin palveluihin, jossa valokuvat pääsevät oikeuksiinsa. Esimerkiksi Instagram tai Pinterest. Giellajohka-hastagilla voisivat sitten kaikki markkinat ohjautua katsomaan upeita revontuliluontokuvia Kaamaselta. Vetoapua saisi myös muilta alueen yrityksiltä ja Lapin aktiivisilta matkailutoimijoilta. Nykyään halutaan osallistua, inspiroitua toisten kuvista ja jakaa omia kuvia (ja saada seuraajia)...viedä Giellajohkan ilosanomaa tyytyväisten asiakkaiden kautta eteenpäin maailmalla. 
 

Matkailu- ja kalastusportaalit

Giellajohkan kannattaisi kirjoittaa muutama hyvä juttu kohteestaan, ottaa upeita kuvia ja videoita sekä laittaa ne näkyville matkailu- ja kalastusportaaleihin päämarkkina-alueillaan. Keskustelufoorumeissa matkailijat hakevat ideoita ja Giellajohka voi puolestaan antaa asiantuntijalausuntoja ja vinkkejä. 

Foorumit ovat loistava paikka tavoittaa suuria määriä potentiaalisia venäläisiä, brittiläisiä ja saksalaisia sekä suomalaisia matkailijoita.

 

Venäjän foorumit

Venäjällä voi tuottaa ilmaiseksi sisältöä (blogikirjoituksia, keskustelufoorumiviestejä, matkajuttuja Lapin kalastuksesta, kuvia Giellajohkan kalastusmahdollisuuksista ja majoituksesta) vesilajejen harrastajasivustoille, kuten Veslo (kävijämäärä 24.000 / kk), Rusfising (kävijämäärä 300.000 / kk) tai Moskovan alueen kalastajat tavoittava Rybalku  (kävijämäärä 75.000 / kk).  

Jos yrittäjä haluaa tehdä täsmämarkkinointia Venäjällä, ajattelemisen arvoisia portaaleja voisivat olla tietoportaali Vokrugsveta (40.000 vierailijaa / vrk) tai aktiivimatkailjoille suunnattu Votpusk.ru  -portaali (1,6 miljoonaa kävijää / kk). Aktiviteettiosiosta voi sitten myöhemmin (kun haluaa investoida) ostaa bannereita. 

Venäjällä on paljon sivustoja, joilla voi mainostaa videoiden avulla. Monet sivustot suosittelevat matkajuttujen kirjoittamista, jonka jälkeen voi ostaa bannerimainontaa. Venäjällä voidaan listautua kylämatkailuportaaliin, jonne voi ilmaiseksi lisätä matkatuotteita tai matkajuttuja. Ruotsi ja Norja ovat jo hyvin siellä esillä, Suomi loistaa poissaolollaan MEK:n raportin mukaan. 

Kotimaan markkina-apajat

Suomen markkinoille pätevät hyvin pitkälti samat sähköiset kanavat kuin Britteihinkin. Yhtenä Suomen markkinoille sopivana kanavana suosittelisin myös Alma Media Kustannus Oy:n (Lapin Kansan) ylläpitämää Your Lapland -sivustoa, jossa on mahdollista varata/tarjota varattavaksi majoitusta, lukea kohteista ja tutustua useampaan alueen blogiin. Discovering Finland -matkailupalvelu tarjoaa yritykselle näkyvyyttä neljällä eri kielellä. Hinnat ovat alkaen 80 € / vuosi. Giellajohka nousisi hyvin esille siellä, sillä Kaamasessa on mukana vain Hostel Jokitörmä.

 

Kansainvälistä näkyvyyttä kannattaa edistää 

Koko maailmanlaajuisesti englanninkielistä matkailijapotentiaalia ajatellen on tärkeää näkyä VisitFinlandin sivuilla, jotka esittelevät koko Suomen kalastustarjontaa. VisitFinland pitää monipuolisesti huolta näkymisestä eri sosiaalisissa medioissa ympäri maailman. Ehdottomasti kannattaa tehdä heidän kanssaan sopimus näkyvyydestä Visit Finlandin kalastusosiossa. Myös vaellussivusto Suomesta, Hiking Finland, on hyvin kohdennettu sivusto. Lukijat ovat jo valmiiksi kiinnostuneita vaelluksesta Suomessa, joten he etsivät yksityiskohtaisempaa tietoa. Kävijöitä n. 11.500 / kk. Sivuston hyvin hakukoneista löytyvä blogi on tunnettu ja sen kirjoittaja asuu Suomessa. Ehkä blogin kirjoittaja jo tuntee Giellajohkan? Jos ei niin, pitää pyytää käymään ja kirjoittamaan juttu!

Jos Giellajohka haluaa kv-näkyvyyttä tosissaan, kannattaisi kysyä bannerin hintaa Only in Lapland -sivuilla, joissa on paljon samaa kuin Visit Finlandissa. Sivusto on hyvin aktiivinen myös Facebookissa ja Twitterissä, joissa sen edustajat jakavat ahkerasti sisältöä, kuten kuvia ja videoita Lapista.

Visit Finland, Good News From Finland ja ThisIsFinland mielellään uudelleentwiittaavat Suomea koskevia tarinoita. Saksassa taas kannattaa lähettää kaikki uutisarvoiset jutut Saksan Suomen suurlähetystölle, Suomen Saksan instituutille, Finprolle ja Saksalais-suomalaiselle seuralle DFG:lle, jotka lähettävät tiedotteita asiakkailleen. Näin näkyvyys paranee ja saavutetaan laajemmat asiakaskunnat kuin vain luottamalla yrityksen omiin blogin, Facebookin tai Twitterin seuraajiin.  

 

Britit ja muut globaalit markkinat tavoittaa Tripadvisorilla 

Brittien matkailuyhteisöistä kannattaa muistaa mahtava Tripadvisor ja pienempi mutta kuitenkin suosittu Travelpod, joka tavoittaa hiukan alle miljoona kävijää kuukaudessa. Sivustolle on mahdollista lisätä matkajuttuja ja käydä keskusteluja. Kaikkiin voidaan laittaa linkit Giellajohkan omilta verkkosivuilta. Oleellista on saada aikaan mielenkiintoinen juttu, jotain outoa Suomesta ja Giellajohkasta, niin on helpompi ylittää uutiskynnys.

 

Brittien ja muiden englanninkieliesten matkailijoiden huomiota voi myös saamalla päivittämällä omat sivunsa Tripadvisoriin, joka on brittien tärkein matkailusivusto. Tarjoamalla siellä ajankohtaista tietoa ja kuvia sekä houkuttelemalla vierailijoita kirjoittamaan arvioita sinne saadaan hyvää sisältöä potentiaalisten asiakkaiden luettavaksi. Jonkun olisi aktiivisesti kommentoitava Tripadvisoriin tulevia arvioita. 

Parhaita Tripadvisor-arvioita voi nostaa sitaateiksi yrityksen sivuille. Briteille voi markkinoida myös kutsumalla brittiläisiä matkailutoimittajia ja matkatoimistojen tuotantoväkeä tutustumaan kohteeseen ja saamalla heidät kirjoittamaan lehteen, blogiin, Twitteriin juttu Giellajohkasta / sisällyttämään tuote esitteeseen. Tällainen varteenotettava sivusto on laadukas ja tunnettu The Travel Editor, jossa on jo paljon Suomi-aiheista sisältöä. Uutiskynnyksen ylittäminen erikoisella näkökulmalla tai jutulla on tärkeää. Monilla brittimarkkinoille tehdyillä jutuilla pääsee pitkälle myös muun maailman kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa.

Globaalia näkyvyyttä saa VisitFinlandin ja Tripadvisorin lisäksi myös Lonely Planetin kautta. (Itse myös käytän näitä kaikkia kolmea ehkä kaikkein aktiivisimmin, minne sitten ikinä matkustankin.) Sieltä voi tehdä löytöjä! Lonely Planetin vaellusivuston Thorntree-keskustelupalsta on alue, jolla voi aloittaa ja käydä keskusteluja, antaa asiantuntijan vastauksia ja vinkkejä. Ihan ilmaiseksi! Ja lukijakunta on laaja. Pohjoismaiden keskusteluosio voisi olla hyvä paikka Giellajohkan väelle aloittaa keskustelu tai vastata jo olemassaolevaan. Norjalaiset ja ruotsalaiset ovat jo ehtineet sinne, mutta tällä apajalla riittää kaloja! Liian tyrkky ei kuitenkaan saa olla, vaan aidosti tarjota ratkaisuja ja tietoa kyselijöille. Aktiivinen kannattaa olla ja luoda itselleen luotettava ja ajanhermoilla oleva profiili. 

Helmi jakelukanavien joukossa

Kaikkein vaikuttunein olen Responsible Travel -sivustosta (kävijöitä noin 0,35 miljoonaa kuukaudessa), jonka kautta monet britit jo tulevat Suomeen esimerkiksi vastuullisille karhunbongausmatkoille. Giellajohka voisi liittoutua joidenkin muiden alueen yrittäjien kanssa (verkostoituminenhan on jo pitkällä Lapissa) ja tarjota jännnittäviä luontoelämyspaketteja Utsjoella juuri Responsible Travel -portaalin kautta. 

Responsible Travelin asiakaskunta sopisi hyvin Suomen kestävän kehityksen matkailustrategiaan ja Lapin luonto säilyisi hyvin näiden matkailijoiden kanssa. Tutkimuksessa huomautetaan, että varaukset tulevat sähköpostilla joten inboxia pitää tarkkailla aktiivisesti:) Palvelua voi kokeilla vuoden ajan ja kaikkein parasta on, että se on ihan pienille yrityksille lähes maksuton. 

Matkanjärjestäjäyhteistyö

Pariin merkitykselliseen ja laadukkaaseen matkanjärjestäjäkontaktiin kannattaa satsasta maissa ja kutsua heidän edustajansa tutustuamaan tuotteeseen. Yritys voisi hankkia venäläisiä, brittiläisiä ja saksalaisia yhteistyökumppaneita, kuten Active Tours, TUI:n voimilla toimiva aktiivilomiin suuntautunut iExpore (tavoittaa 1.3 miljoonaa kävijää kuukaudessa) tai Activities Abroad, joka on pieni aktiviteettimatkoihin fokusoitunut matkanjärjestäjä Britanniassa tai kiertomatkoihin erikoistunut saksalainen Bavaria Fernreisen, jotka voisivat markkinoida kalastusmatkoja Giellajohkaan tai yhdistettynä joihinkin muihin Lapin kohteisiin suoraan asiakkailleen omissa jakelukanavissaan. Kylämatkailuraportissa Briteistä kehotetaan lähestymään jo Suomi-tuotteita tarjoavaa aktiviteettimatkanjärjestäjää nimeltä Mighty FineCompany, joka on kiinnostunt tarjoamaan uusia suomalaisia kesämatkailutuotteita. Geillajohka voisi tarjota heille jo pitkälle jalostettua pakettia, sellaista mitä Suomesta ei vielä löydy.

Saksassa perinteisiä pieniä matkajärjestäjiä ovat eläinten tarkkailuun erikoistunut Colibri Travel, joka ei vielä myy Suomea, mutta kylläkin Norjaa. Poroja ja revontulia sekä tunturilintuja voi bongata Suomessakin. Yrityksellä ei ole mitään sosiaaliseen mediaan viittaavaa.  Toinen varteenotettava vaihtoehto on Birding Tours, jolla jo on tarjonnassaan mm. Viro ja Suomi. Sen tuotteet ovat ryhmämatkoja 6-14 henkilölle. Myös GEO-Tours, jolla on tarjonnassaan aktiivimatkoja ja husky-ajeluja ryhmille luontokohteisiin, myy Suomea. Millään näillä matkanjärjestäjillä ei ole sosiaalista mediaa. 

Saksankielisestä Itävallasta löytyy aktiivimatkoihin erikoistunut Asi (Alpine Schule Innsbruck), joka tarjoaa jo Suomea. Yrityksellä on käyttäjäystävälliset sivut, joilla on keskustelupalsta, kuvia, videoita ja paljon tietoa. Kalastusmatkoihin erikoistunut Angelreisen tarjoaa jo Suomea, se on mukana sosiaalisessa mediassa ja se tarjoaa paljon kuvia sekä keskustelua kalastuksen ympärillä.

Joidenkin näiden paikallisten matkailuyritysten kanssa kannattaisi kenties harkita yhteistyötä. He tuntevat jo paikalliset kotimaansa markkinat ja Suomen myyminen ei olisi liian vaikeaa. Näin asiakashankinnasta huolehtisi yhteystyöumppani. Jos yhteystyö osoittautuisi menestyksekkäästi voisi myös harkita kiintiöiden antamista firmoille. Monet Britannian kulttuurimatkoihin erikoistuneet matkatoimistot tarjoavat lähinnä korkeakulttuuriin tai historiallisiin kaupunkeihin suunnattuja matkoja, joten Giellajohka ei olisi niiden profiiliin luontaisesti sopiva tuote.

Missä Giellajohka sitten jo näkyy?

Jo nyt Giellajohka löytyy Inari-Saariselkä -matkailuportaalista”Luonnostaan kultainen” Utsjoen yritysten kohdalta ja Kaamasen kylänmajoituspalvelujen joukosta sekä Saamenmaan kylien matkailuportaalista, jossa Giellajohka esiintyy vain tekstimuodossa. Visit Inarin sivuilla on mukana myös kuvia Giellajohkasta. Portaalissa kuvat ovat isossa osassa, joten toivottavasti sinne voisi myös lisätä hyviä kuvia. Suomalaisten kalastuksenharrastajien sivustolla Kalapaikka.netissä Giellajohka on esillä kuvien, tekstin ja kartan muodossa.  Englanninkielisessä (mutta ulkoasultaan hyvin alkeellisesssa ja harrastelijamaisesti tehdyssä) Fishing.fi -portaalissa Giellajohka on myös mukana.

Jos Giellajohka ei rohkene itse tehdä omaa verkkokauppaa, tai jos sillä ei ole tarvittavia resursseja siihen, kannattaa varmasti pitää mökit ja huoneet tarjolla Booking.comissa. Näin saa sekä kotimaisten että kv-matkailijoiden huomiota ja on mukana kilpailussa ja näkyvissä muiden alueen yritysten kanssa. 

Booking.comissa Giellajohkasta on jo 14 arviota ja se esiintyy siellä arviolla ”erinomainen”/”fabulous” ja arvosanalla 8.9. Sivustolla on hyviä kuvia kohteesta ja 7 eri huonetta ja yksi mökki valittavana.  Monet suomalaiset ja muutkin majoitusyritykset ovat menneet mukaan booking.comiin, jonne voi lisätä omat tietonsa. Booking.com ottaa majoituksesta komissiota 15 %, mutta saavutettavauus on hyvä. Suorat linkit Tripadvisorista tekevät varaamisen helpoksi. 

Tripadvisorissa Giellajohkasta on vasta kaksi arviota, toinen italiaksi ja toinen englanniksi (saksalaisen asiakkaan kirjoittamana). Ihan ensimmäisenä olisi syytä rohkaista kaikkia kävijöitä tekemään näitä arvioita lisää ja sitten julkaista parhaimpia paloja verkkosivuilla. Antaa varsinkin briteille hyvin epämääräisen ja passiivisen käsityksen, kun Tripadvisorissa on vain kaksi arviota. Kaiken huipuksi omistajat eivät ole itse täyttäneet mitään tietoja yrityksestä, joten Tripadvisor kehoittaakiin heitä rekisteröitymään. 

Miten tästä eteenpäin?

Tärkein viestini Giellajohkalle on: 

Ihan ensimmäisten sähköisten tekojen joukossa pitää olla tehdä Tripadvisorin suhteen jotain!!!!! 

Facebook-sivustoille pitää tehdä mielenkiintoista, viihdyttävää ja osallistavaa sisältöä, joka saa uudet kävijät tykkäämään ja seuraamaan sekä koukuttaa vakikävijät käymään verkkosivuilla ostoksilla. You Tubeen ladattuja videoita voi sitten jakaa verkkosivuilla ja Facebookissakin, samojakin kun osaa ne uudelleenmarkkinoida oikein. Lisäksi niitä voidaan sitten twiitata tai uudelleentwiitata....sosiaalisen median synergiaedut pääsevät valloilleen. ”Verkkojalanjälki” kasvaa ja tunnettuus lisääntyy.   

Nyt Giellajohka tekee jo You Tube -videoita, laittaa kuvia Pinterestiin ja kertoo tästä Facebook-sivuillaan, joilla kuitenkin on hyvin vähänlaisesti trafiikkia, vaisusti alle 150 seuraajaa (tilanne 27.4.2014). Facebookissa on kuvien lisäksi vain yksi asiakasarvio ja ilmoitus siitä, että yritys on helmikuun 2014 alussa mennyt mukaan Pinterestiin. Viimeisin tekstipäivitys Facebookissa on Matka-messuilta, joten yrityksen pitäisi aktivoitua sosiaalisessa mediassa. Näin tilanne näyttää kovin pysähtyneeltä. Ollaan kokeiltu jotain, mutta ei sitten kuitenkaan oikein menty mukaan täysin purjein.

Kaikki yllämainitut ideat Saksan, Iso-Britannian ja Venäjän markkinoiden valloittamiseen tulee koota yhteen ja pohtia, mitkä ovat tavoitteet ja mitä eri kanavilla haetaan. Sitten näiden pohdintojen ja oman liiketoimintasuunnitelman pohjalta tulee tehdä sähköisen markkinoinnin strateginen tavoiteohjelma, jonka tuloksia seurataan säännöllisesti. 

On tarpeen nimetä vastuuhenkilöitä ja tehdä selkeä ohjeistus, jotta kaikki tietävät mitä heiltä odotetaan. Voidaan katsoa, miltä sivuilta päädytään Geillajohkan omille sivuille, seurata mitä kautta varaukset tehdään, mikä on eri lähteistä tulevien konversioprosentti, mistä maista suurimman keskiostoksen tekevät asiakkaat tulevat jne. Näin voidaan ajan kanssa huomata mikä toimii ja mikä ei, muuttaa kurssia ja kokeilla jotain muuta. 

Yksittäiset toimet eivät kuitenkaan ole se juttu, vaan niistä pitää koota monipuolinen paketti, jonka toimivuus on tarkkaan harkittu yrityksen kohderyhmä ja resurssit huomioiden.Toivottavasti tästä jutusta löytyi jotain käyttökelpoisia ideoita.