Sähköinen liiketoiminta: muutokset ja mahdollisuudet (tehtävä 3)

Sihisevätkö matkailuyritykset sähköä vai onko palanut sulake jäänyt vaihtamatta? 

Sehän selviää, kun tarkastelen seuraavassa matkailuyritysten, lähinnä matkatoimistojen, sähköisen liiketoiminann kehittymistä viime vuosien aikana ja pohdin myös tulevaisuuden mahdollisuuksia sähköisyyden saralla.

Missä mennään?

Sähköisen liiketoiminnan omaksumisen aste on hyvin erilaista matkatoimistoissa. 

Kurssimateriaalissa olleista matkailuyritysten sähköisen liiketoiminnan kypsyysmalleista monet suomalaiset pienet bussimatkanjärjestäjät ovat vielä tuoteinformaatiovaiheessa, jossa staattisilla verkkosivuilla on tuoteinformaatiota ja mahdollisuus ottaa yhteyttä sähköpostilla. 

Suurin osa matkatoimistoista on jo astunut seuraavaan vaiheeseen eli yritys hyödyntää internetiä myyntikanavana, asiakas voi tehdä tilauksia ja antaa palautetta lomakkeella. Seuraavat kypsyysvaiheet eli verkkopalvelun integrointi olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja edelleen muuttuminen täysin integroiduksi sähköisen kaupankäynnin kanavaksi on vasta haave monelle. Käytännössä vain suurilla toimijoilla on ollut tähän tarvittavia resursseja.

Ihan pienestäkin voi aloittaa. Jokainen yritys voi tarjota verkossa tietoa, vinkkejä, neuvoja ja palvelua. Täten tarjota lisäarvoa asiakkaalle ja kustannustehokkuutta koko toiminnalle. Verkossa voi kertoa asioita, joista muuten jouduttaisiin soittamaan toimistoon tai tulemaan käymään paikan päällä. Asiakas voi lukea vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin ja löytää itseään askarruttavan vastauksen sieltä. Teknologia on mahdollistanut uusia keinoja palvella asiakasta ja markkinoida tuotteita. 

Yrityksen tulee luoda sähköisen liiketoiminnan kokonaisvaltainen strategia, joka kattaa osaamisen ja toimintatapojen kehittämisen sekä uuden tekonologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Asiakkaiden kulutuskäyttäytyminen ja liiketoimintaympäristö ovat muuttuneet, joten yritysten on oltava valmiita muuttumaan itsekin ja ottamaan uusia toimintatapoja haltuun. Papereista ja mapeista kohti sähköisten CRM-, HRM-, taloushallinnon, varaus- ja toiminnanohjauksen järjestelmien integrointia.   

Välittäjistä eroon ja verkko tilalle

Matkailussa internet ja sen myötä verkkokauppa ovat osittain syrjäyttäneet välittäjät. Muutokset ovat lyhentäneet jakelutietä tuottajalta kuluttajalle. Kun väliportaat vähenevät, yleensä kulutkin karsiutuvat. Maaginen sana on ollut komissio, välittäjille se on ollut tulo, tuottajille kulu. Verkkokaupan myötä siitä on päästy/jouduttu eroon. 

Verkkokauppa ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että välittäjistä olisi päästy eroon. Matkailun verkkokaupassakin on välittäjiä. 

Niistä ehkä kuuluisin on Booking.com. Hotellit listaavat sinne itsensä ja Booking.com ottaa 15 prosentin komissiota vastaan tehtäväkseen myydä hotellia sivuillaan. Kun sadan euron hotellihuone osteteaan, vetää Booking.com siitä 15 euron siivun. Monella verkkovälittäjällä (kuten Booking.comilla) on markkinointilupaus asiakkaileen (kuluttajalle), että mistään muualta ei saa halvemmalla. Joten hotelli ei voi myydä samaa huonetta 90 euron hintaan jossain muualla, jos se myy hotellia Booking.comin sivuilla satasella. Sen pitää myös omassa hinnoittelussaan huomioida, että kaikki kulut ja oma tuottotavoite pitää kattaa sillä summalla, joka sille jää Booking.comin komission jälkeen. Myöhemmin kerron lisää siitä, että myös maksamiseen liittyy välittäjiä. 

Kuten niin monesti ennenkin on todettu, verkkokauppa ei ole muuttanut täysin kauppa, vaan siihen on tullut uusia piirteitä ja uusia toimijoita. Tärkeää on huomioida, mitä lisäarvoa kukin toimija ja välittäjä voi tuoda, ja ottaa mukaan jakeluketjuun vai ne omalle toiminnalle sopivimmat kaverit. Kaikki tämä pohdinta (kohderyhmä-, jakelukanava- ja kilpailija-analyysi) pitäisi tehdä yrittäjän liiketoimintasuunnitelmassa.

Kumppanit = kilpailijat verkkokaupassa

Nyt matkailupalveluja tuottavat yritykset voivat olla suoraan yhteydessä kuluttajiin. Verkkokauppa tavoittaa asiakkaita laajasti, joten ei ole enää tarpeen pitää katutoimistoa jokaisella paikkakunnalla. Tämän ovat karvaasti kokeneet matkatoimistovirkalijat, jotka joutuivat viimeistään 2000-luvun alussa luopumaan työstään koneen ääreltä kaupunkien keskustassa sijaitsevista toimistoistaan. 

Lentoyhtiöt ja sittemmin matkanjärjestäjät luopuivat yksi toisensa jälkeen välityspalkkioista ja lentolippukomissioiden ja matkojen myynnistä saatujen komissioiden loputtua joutuivat välittävät matkatoimistot laittamaan lapun luukulle tai muuttuivat itsekin matkojen tuottajiksi. Lentoyhtiöistä ja isoista matkanjärjestäjistä tulikin yllättäen kilpailijoita, jotka ovat pienten toimistojen ohella suoraan yhteydessä asiakkaaseen. 

Suurilla lentoyhtiöillä ja matkatoimistoilla (kuten ulkomaalaisomistuksessa olevilla CWT Kaleva Travelilla ja Tjäreborgilla) on hyvät mahdollisuudet satsata sähköiseen liiketoimintaan ja olla edelläkävijöitä. Pienten toimijoiden kannattaa kuitenkin tehdä benchmarkkausta ja katsoa, voisivatko nekin ottaa joitakin menetelmiä käyttöönsä isoilta tai itsensä kokoisilta toimijoilta koti-Suomesta tai ulkomailta. Jakelukanavat ovat muuttuneet pysyvästi ja niiden osaaminen on tärkeää, jos haluaa pysyä hengissä. Uudenlaisen viestinnän ja teknologian haltuunotto, verkostoituminen, sähköinen ja sosiaalinen markkinointi ovat avainasemassa.

Isotkin kompastelevat

Verkkokaupasta tuli 2000-luvun alussa muodikasta. Suuret matkatoimistot laittoivat lentolippujen myyntinsä verkkoon, mutta koska alussa verkkokauppa takkuili pahasti, tarvittiin sielläkin taustalle henkilökohtaista koneen virheen korjausta ja ihmisen asiantuntemusta. Tilanne kuitenkin parani vuosien saatossa ja nyt kaikki lentolippujen myynti tapahtuu sähköisiä kanavia pitkin. Kiintiöpohjaiset valmismatkatkin ovat jo vuosia sitten siirtyneet verkkokauppaan, samoin useimmat hotelli + lento-yhdistelmät.

Isoissa matkatoimistoissa näitä hotelli+lento -paketteja varataan lähinnä suoraan Amadeus-pohjaisista järjestelmistä, joten globaalit GDS-toimijat jylläävät. Vain vaikeammat kauko- ja kiertomatkat sekä asiantuntijan apua vaativat erikoismatkat tehdään yhä räätälöimällä. Kaikkien tuottajien integrointi sähköisiin ohjelmiin vaikuttaa vieläkin liian monimutkaiselta. 

Pienet vielä näpertävät

Pienissä toimistoissa on toki kaikki vielä toisin, manuaalista työtä riittää. Sähköisyyden huipentuma on verkkosivujen online-varauslomake.  

Perinteiset kaukokiertomatkoja tarjoavat toimijat, kuten Olympia kaukomatkatoimisto, tuntuvat jääneet täysin sähköisen vallankumouksen ulkopuolelle. Toimistolla on verkkosivut, mutta mitään merkkejä sosiaalisen median tai muun sähköistymisen lisääntymisestä ei ole. Voihan niinkin erottautua, mutta miksi matkailuyritys haluaisi olla dinosaurus? 

Luksusmatkoja tarjoavat toimijat ovat suhtautuneet sähköisyyteen varauksella. Esimerkkinä on Select Travelin tyylikäs toimisto Helsingin Bulevardilla, jossa vielä satsataan vahvasti henkilökohtaiseen asiakaspalveluun paikan päällä, ei verkossa. 

Tulevaisuuden toivot

Matkailun digitaalisisten ratkaisujen tietotoimiston Tnoozin mukaan tulevaisuudessa matkatoimistoja voi yhä olla, jos ne osaavat

• hyödyntää uutta teknologiaa 
• ottaa sosiaalisen median mukaan markkinointiin 
• tarjota yksilöllisiä elämyksiä ja personoituja tuotteita asiakkailleen 
• tarjota henkilökohtaista palvelua ja konsultointia myös sähköisesti 
• tarjota innovatiivista ja tutkittua tuotevalikoimaa 
• tunnistaa asiakkaan tarpeet 
• vakuuttaa olevansa turvallinen ja luotettava valinta (kuluttajansuoja) 
• kertoa olevansa alansa erikoistuneita asiantuntijoita 
• säästää asiakkaan rahaa ja aikaa 
• tarjota asiakkaille vuorovaikutteisia sähköisiä myyntikanavia

Tnooz siteeraa Googlea, joka neuvoo  matkailualan yrityksia digitalisoitumisen tiellä: 

”Make it simple, make it personal, make it mobile”

Yrityksen sähköisen liiketoiminnan strategia on vahvasti liitoksissa liiketoimintastrategiaan, jossa se yhdessä ICT- ja markkinointistrategian kanssa on tuloksekkuuden pohja. Asetettuja tavoitteita tulee seurata. Tärkeitä tavoitteita ovat myynnin kasvu, tuottavuus, laadun kehittäminen ja myyntikatteen parantaminen. SOSTAC-malli on tässäkin hyvä. 

Entä yritysten välinen kauppa?

B2B-puolella verkkokauppa on harvoin kannattava ajatus, koska usein asiakaskunnan pienuus ja vähäiset ostokerrat eivät tee siitä kannattavaa. Kuitenkin voidaan ajatella, että yritykset tarjoavat esimerkiksi isoja ryhmiä myyville välittäville yrityksille eri kirjautumismahdollisuutta ja erilaisia hintoja kuin suorille yksittäisasiakkaille verkkokaupassaan. 

Tämä voisi toimia samoin kuin entisajan komissiokauppa matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen välillä. Tilausprosessit helpottuvat ja säästetään käsittelykustannuksissa, kun ryhmävaraajat voivat tehdä ryhmävarauksensa itse ja saada ne sitten edullisempaan hintaan kuin yksittäismatkaa varaavat kuluttajat. 

Myös liikematkatoimistot tarjoavat asiakkailleen ”verkkokaupan” käyttöliittymän muodossa. Tällöin yrityksen edustajat voivat itse tehdä ostoksia matkatoimiston tarjoamassa liittymässä sopimushinnoin. Tarvitaan paljon vähemmän työpanosta myyjäorganisaatiossa, kun matkahaun ja varaukset tekee asiakasyrityksen henkilökunta.

Yleensä B2B-kaupassa on kyse pitkäaikaisista sopimuksista. Messut, henkilökohtaiset myyntikäynnit, tarjouspyyntöihin vastaaminen ja puhelinkontaktit ovat vielä tärkeä osa B2B-suhteita. Suorassa kuluttajakaupassa voidaan siirtyä huomattavasti laajemmassa mittakaavassa verkkokaupan puolelle ja sähköiseen asiointiin.

Liiketoimintaprosessien sähköistämisen sanotaan saavan aikaan paljon hyvää B2B-kaupassa liikematkatoimistojen ja yritysasiakkaan välillä: sähköisyys mahdollistaa kokonaisvaltaisen matkahallinnon (keskitetyt matkaostot, matkustussäännöt, matkakustannussäästöt, matkustuspalvelujen sujuvuus esim. sujuva varauspalvelu ja mobiilipalvelut, tehokkuus, matkustusturvallisuus, matkustajan tyytyväisyys, matkustustiedon kerääminen) ja uuden teknologian hyödyntämisen/tuottamisen.  

Amadeuksen tutkimuksen "From Chaos to Collaboration" mukaan teknologia korostuu varsinkin liikematkailussa, jossa yritysten keskitetty matkahallinto tehostaa niiden taloushallintoa ja saa aikaan selviä säästöjä. Esimerkiksi CWT tarjoaa matkustusportaalit ja mobiilityökalut matkustajan käyttöön. CWT:n  käyttämän teknologian avulla voidaan kerätä tiedot myös virallisten kanavien ulkopuolisista varauksista matkahallinnon raportteihin. 

Uuteen teknologiaan investoineet matkatoimistot voivat paremmin hallita nykyään niin pirstaloitunutta liikematkustuspalvelujen tarjontaa. Yritysten matkustussääntöjen noudattaminen on haastavampaa kuin ennen, sillä millennial-sukupolvi (pian suurin matkustukseen kuluttava joukko) ei ole tottunut käyttämään valmismatkoja (he ovat “reppureissaajia”). Liikematkustajina tämä uusi sukupolvi ei toimi enää aina virallisten ohjeiden mukaan, varsinkaan jos ne ovat yhtään tulkinnanvaraisia (esim. halutaan olla itsenäisiä ja hyödyntää ulkopuolisia varauskanavia). 

Liikematkatoimisto toimii tulevaisuudessa yhä enemmän ”varauskanavien ja datan konsolidaattorina ja tekee siitä yhdessä asiantuntevan ja laadukkaan henkilökohtaisen asiakaspalvelun kanssa asiakkaille toimivan kokonaisuuden”, uskoo Jari Oinonen,asiakkuus- ja myyntijohtaja, CWT Finland.

Sähköisen menestyksen salat

Seuraavaksi ajatuksia tärkeimmistä seikoista, jotka tulevat aiheuttamaan muutoksia ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia sähköiselle liiketoiminnalle: 

Maksamisvaihtoehdot: Tulevaisuudessa luottokorttien rinnalle tulee luotettavia maksuvaihtoehtoja. Internetvaluutta Bitcoin voi saada virallisempaa statusta, mobiililompakot voivat yleistyä ja tulla tunnetuimmiksi/turvallisimmiksi ja tulevaisuudessa on enemmän mobiilipohjaisia maksusovelluksia. 

Digitaalista maailmaa tällä hetkellä kovasti puhuttava asia on: Miten maksut mobiililaitteilla saataisiin toimimaan sutjakammin? 

Itse näen Applen TouchID:n mielenkiintoisena vaihtoehtona, yhdistelmänä perinteitä ja sähköisyyttä. Sormenjäljet tunnistava kosketusnäyttö mahdollistaa tunnistautumisen ja verkkokaupassa maksamisen. 

Viranomaiset voivat vaikuttaa vahvasti maksu- ja jakeluasioihin, jotka tulee harmonisoida ainakin EU:n alueella. Maailmanlaajuiset sopimukset esim. EU:n, ASEANin ja NAFTA:n välillä voisivat helpottaa globaalia verkkokauppaa, tehdä siitä tosiasiallisesti globaalia. Valtiot voisivat vaikka hyväksyä Bitcoinin viralliseksi globaaliksi virtuaalivaluutaksi. Nyt vielä kansalliset säännökset ja protektionismi tekevät tuotteiden tilaamisen rajojen yli kovin kalliiksi ja hankalaksi.  

Elämykset: Nykyään asiakkaat haluavat kokea elämyksiä ja kuulla kiehtovia tarinoita. Matkatoimistot voisivat hankkia tunnettuja henkilöitä tai kohteen asiantuntijoita (siellä olevaa henkilökuntaa tai matkanjohtaijia) kertomaan verkkosivuilla inserttinä kohteen esittelyn yhteydessä, miten viettäisivät täydellisen päivän kohteessa (aktiviteetit, nähtävyydet, ravintolat jne), näin saisi vinkkejä oman loman suunnitteluun. Hotellista annettu asiakaspalaute hotellikuvausten yhteyteen verkkosivuilla, hyvien hotelli- ja kohdearviointien jakaminen sosiaalisen median alustoilla.

Amadeuksen "Travel Gold Rush 2020" -tutkimuksen mukaan matkatoimistot voidaan nähdä eräänlaisina “kokemuskeskuksina”(experience centres), jotka tarjoavat asiakkailleen oleellista tietoa ja erityisosaamista kohteista ja tuotteista hauskalla ja elämyksellisellä tavalla esitettynä (esim. kilpailuja, keskusteluja, pikakyselyjä, jotka innostavat, inspiroivat ja sitouttavat matkustajia sivustojen kävijöiksi ja matkojen varaajiksi). 

Digitaalisten ja fyysisten elämysten yhdistelyäkin on kokeiltu ja varmasti sitä tapahtuu enemmän tulevaisuudessa. Monet matkanjärjestäjät Euroopassa ovat avanneet konseptitoimistoja, jossa on satsattu itse myymälän viihtyvyyteen, elämyksiin ja digitaalisuuteen. Tästä on esimerkkinä Finnmatkojen Lomamyymälä Helsingin Mannerheiminkadulla, jossa asiakkaat voivat suunnitellesaan matkoja nauttia tunnelmasta kuunnellen aaltojen kohinaa ja haistellen lootuskukan tuoksua.

Oli kyse katumyymälästä tai verkkosivuista, niiden pitää pystyä tarjoamaan elämyksiä, jotain tavallisesta poikkeavaa ja odotukset ylittävää. Niitä neuvotaan nykyään tehtäväksi pelien, personoinnin ja yhteisöllisyyden kautta. 

Gamification: Uusin trendi on tehdä pelien ja kilpailujen kautta osto- ja matkaprosessi houkuttelevaksi. Matkailuyritykset voivat tarjota hauskoja pelimäisiä kokemuksia kohteeseen tutustumiseen (esim. aarteenetsintä) tai virtuaalioppaat (mahdollista kokea matkakohde jo ennen matkaa ja muistella sen jälkeen) ja ravintolasuositukset. 

Ihan niin kuin suuret toimijat, voivat myös PK-yritykset tarjota kivoja kilpailuja verkkosivuillaan. Niitä voidaan mainostaa sosiaalisessa mediassa, saada lisää tykkääjiä ja jakamisia, herättää huomiota. Samalla asiakkaiden mielenkiinto pidetään yllä ja heidän ostosvalmiutensa hereillä. 

Google Glass -sovellukset ja laajennettu todellisuus (AR, augmented reality) voivat tulevaisuudessa tuoda ihan uusia ulottuvuuksia kaupunkikiertoajeluun tai retkiin. Älyvaatteet, -kellot, -lasit ja -kengät voivat tulla matkatoimistojen lisätuotekavalkaadiin. Lisää verkkokauppamyyntimahdollisuuksia! Luovat ja ajan hermolla ratsastavat matkailuyritykset ovat voittajia.

Yhteisöllisyys: Matkustajat haluavat jakaa kokemuksiaan, joten heille pitää tarjota mahdollisuus tehdä se, mielellään toimijan omien sivujen kautta. Sosiaalisuus korostuu koko matkan ajan tiedon hankinnasta varaukseen ja matkan aikaisiin sekä sen jälkeisiin kokemuksiin (eli matkaa suunnitellaan ja matkapäätökset tehdään yhdessä oman sosiaalisen verkoston, perheen ja kavereiden, kanssa ja toisten matkustajien arviointien/kokemusten perusteella). 

Nykyään uskotaan enemmän omien tuttavien vinkkeihin kuin matka-asiantuntijan neuvoihin. Matkailuyrittäjä voi kääntää trendin edukseen ja antaa hyvien asiakkaiden hoitaa markkinointia sosiaalisen median kautta. Verkkokauppiaan on osattava valita omalle yritykselleen sopivat sosiaalisen median kanavat, joiden avulla voidaan vahvistaa asiakkaan sitoutumista ja ostohalukkuutta. 

Personointi: Tiedon kerääminen asiakkaaan mieltymyksistä mahdollistaa entistä henkilökohtaisemman asiakaspalvelun tarjoamisen. Asiakkaan ostokäyttäytymisestä kertyneitä tietoja voidaan jatkossa hyödyntää entistä paremmin ja suunnitella henkilökohtaisempia tuotteita ja palveluita. Massatuotanto ei enää houkuttele yksilöllisiä valintoja tekeviä nettishoppaajia

Sisältö: Mitä keinoja sitten ikinä käytetäänkään, sisältö on se tärkein juttu. Sen pitää olla laadukasta ja kiinnostavaa. Eli verkkokauppiaan on tunnettava tuotteensa. Asiantuntijuus on siis yhä valttia. Sisällön tulee kuitenkin olla ajankohtaista, ei viikkoja ja ei todellakaan kuukausia sitten päivitettyä.

Uusi teknologia: Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaiset tuotteet, jotka tuovat lisäarvoa ja parantavat asiakaspalvelua. Teknologia tuodaan tulevaisuudessa mukaan matkan kaikkiin vaiheisiin, ei ainoastaan tiedonhakuun ja varaukseen vaan myös vaikutuskanavaksi matkan aikana ja sen jälkeen. Amadeuksen "The Amateur-Expert Traveller" -raportti povaa, että teknologiasta tulee matkakokemuksen mahdollistaja ja syventäjä.  

Mobiilisovellukset: Mobiili on päivän sana. Verkkokauppaa suunniteltaessa se pitää muistaa, sillä yhä enenevässä määrin verkkokauppa on siirtymässä mobiilin puoleen. Varsinkin matkan aikana voidaan verkkokauppamahdollisuuksia kasvattaa, jos kaupankäynti mahdollistuu mobiililaitteiden ja -sovellusten avulla. Uudenlaiset ja ostopäätöstä tukevat palvelut/lisäpalvelut: yksilöllisemmät palvelut matkakohteessa (esim. mobiilisovellukset retkistä).

Saavutettavuus: Sähköiset palvelut pitää tehdä helpoiksi niin verkossa kuin fyysisessä maailmassakin. Sähköisten ohjelmien ja sovellusten pitää olla helppokäyttöisiä ja luotettavia, jakelun tulee sujua sutjakkaasti ja edullisesti.

Tarjonta: Verkkokauppa mahdollistaa laajemman tarjonnan. Paperiesitteeseen mahtuu vain tietty määrä matkavaihtoehtoja, mutta niitä voi lisätä määrättömästi lisää verkkokauppaan tarjolle. Sama koskee kivijalkamyymälää, johon mahtuu vain tietty määrä tuotteita esille. Saman yrityksen verkkokauppa voi tarjota huomattavasti monipuolisemman sortimentin. Myymälässä voi käydä hypistelemässä ja kysymässä asiantuntijan mielipidettä, mutta sitten itse tilaus voidaan tehdä vaivattomasti muulla ajalla netissä. Varastoa voidaan pitää jossain edullisempien vuokrien alueella, jolloin kallista keskustan liiketilaa ei tarvitse käyttää tuotteiden varastointiin vaan sen voi tehdä edustavaksi ja elämykselliseksi lifestyle-myymäläksi.

Luotettavuus: Monet ovat yhä ennakkoluuloisempia ja epäilevämpiä vakoiluskandaalien ja tietomurtojen jäljiltä. Ne verkkokauppiaat, jotka onnistuvat antamaan luotettavan vaikutelman sivuistaan ovat varmasti tulevaisuuden menestyjiä. Ammatimainen, visuaalisesti miellyttävä ja toimiva ulkoasu henkii luotettavuutta. Hyvin organisoitu ja looginen sivuston rakenne sekä oikeanlaista informaatiota sisältävät tuotekortit tuovat uskottavuutta. Asiakaspalvelun helppous sekä yhteys- ja toimitustietojen selkeys helpottavat kanssakäyntiä. Kun kaikki myyntiehdot ovat helposti saatavilla, on helppo tehdä kauppa ja tietää mihin on sitoutunut.

Pienten yritysten kannattaa satsata henkilökunnan valokuviin ja heidän esittelyyn sivulla. Näin saadaan heti ihmiskontakti ja läheinen suhde asiakkaaseen. Asiakas ajattelee, että tuossa yrityksessä on ihan oikeita ihmisiä töissä ja voi luottaa siihen, että hänestäkin välitetään. Olen usein kuluttanut kauan aikaa etsiessäni sähköpostiosoitetta, jolla ottaa yritykseen yhteyttä. Monet toimijat haluavat vain olla yhteydessä maksullisen puhelinpalvelun kautta. Kalliit yhteydenotot voidaan vältää, jos asiakas saa kaiken tarvitsemansa palvelun verkosta.

Sähköinen liiketoiminta kiinnostaa sen tarjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi. Hurahdin itsekin Twitteriin ja Instagramiin vasta äskettäin ja alan ymmärtää jotain niiden hyödynnettävyydestä. Ne tarjoavat uusia kanavia, uusia verkostoitumis- ja asiakaskontaktointimahdollisuuksia, tuote- ja palveluideoita sekä tiedonlähteitä. Jos vain yritykset pystyisivät hyödyntämään uusien kanavien tarjoamat hyödyt, jotka voisivat parantaa jo olemassaolevia kilpailuetuja ja tehdä verkkokaupasta oikeasti globaalia.

Sähköisyys tekee kaupankäynnistä moniulotteisempaa, aivan kuten 3D-tulostus ja Google Glass, mutta kuten internetmarkkinoinnissakin, perinteisten ja hyväksi havaittujen entisten keinojen ei tarvitse poistua näyttämöltä. Oleellista on pystyä sekoittamaan sopiva sähköisyyden ja perinteiden cocktail!

Lähteet: 

Tnooz 

Amadeus From Chaos to Collaboration 
Amadeus Travel Gold Rush 2020

Amadeus The Amateur-Expert Traveller